Suomi kaipaa maahanmuuttajia, joilla on koulutusta ja osaamista. Asiantuntijamaahanmuuttajille yritetään luoda oma ohituskaistansa, jotta he pääsisivät nopeasti aloittamaan valmiina odottavassa työpaikassa. Käytännössä sujuvuudessa on vielä paljon kehittämisen varaa.
Iranilainen Bahman Doaeian halusi perustaa lääketieteen teknologian alan startup-yrityksensä Suomeen, koska tunsi maan aiemmista työyhteyksistä.
– Tunsin sydämessäni, että Suomi on paras paikka etenkin, kun kyse on terveydenhuollosta ja lapsista, sanoo Doaeian.
Hänen yrityksensä kehittämä laite auttaa synnynnäisten sydämen rakennevirheiden tunnistamisessa. Laitteen markkinat ovat maailmanlaajuiset, mutta alan kilpailu on kovaa.
Business Finland tunnisti potentiaalin menestyjän ja puolsi hänen pyrkimyksiään tuoda startup-yrityksensä Suomeen. Nyt toimitusjohtaja on Suomessa, mutta asiat eivät edisty.
– Maahanmuuttovirasto ei myöntänyt tarvittavia lupia tuotekehitysryhmälleni, pahoittelee Doaeian.
Doaeianin mielestä Maahanmuuttoviraston tapa kohdella kaikkia hakijoita samalla kaavalla on huono toimintatapa.
– Turvapaikanhakija, opiskelija tai startup-yrittäjä eivät yksinkertaisesti ole samassa tilanteessa, ja siksi heidän asiansa on käsiteltävä eri tavoin.
Maahanmuuttovirasto myöntää ongelmat
Maahanmuuttovirastossa on ollaan hyvin tietoisia kankeasta prosessista.
– Meillä on tavoitteena, hallituksen toivomuksesta, luoda asiantuntijoille menettely, jossa heidän paperinsa käsitellään 14 vuorokaudessa, sanoo ylijohtaja Jari Kähkönen Maahanmuuttovirastosta.
Kähkösen mukaan luparuljanssin hitauteen vaikuttavat monet asiat: viraston toimintatavat, lainsäädäntö ja resurssit.
– Tämä pitää perkata tarkasti, ettemme esimerkiksi pyydä hakijalta turhia papereita.
Kähkönen lupaakin muutosta.
– Sen voin luvata varmasti, että Maahanmuuttoviraston lupakäytännöt sujuvoituvat ja pyrimme ottamaan asiakkaat entistä enemmän huomioon. Haluamme myös tehdä prosessista entistä läpinäkyvämmän ja avoimemman, sanoo Kähkönen.
Ikäviä yllätyksiä vuosien jälkeen
Siinä missä iranilaisyrittäjällä on ollut omat ongelmansa lupien kanssa alusta asti, oli kanadalaisen asiantuntijatyötä tekevän alku sujuvampi.
– Prosessi otti aikaa ja vaati paljon paperityötä, mutta se oli sujuvaa, kertoo Kristina Sweet.
Hän avioitui suomalaisen kanssa ja heillä on kaksi lasta. Mutta kaikki ei ollutkaan selvää, mikä yllätti Sweetin ikävästi.
– Joulukuussa 2017 Maahanmuuttovirasto lähetti silloin jo entiselle miehelleni kirjeen, jossa kerrottiin, että minut aiotaan poistaa maasta, kertoo vieläkin silminnähden tapuksestaan järkyttyvä Sweet.
– Minulle itselleni asia kerrottiin kaksi päivää myöhemmin.
Tilanteen taustalla oli väärin täytetty muuttoilmoitus, joka johti Maahanmuuttoviraston siihen käsitykseen, ettei Sweet enää asunut yhdessä 6- ja 10-vuotiaiden lastensa kanssa. Virhe saatiin korjattua, ja Sweet sai jäädä, mutta kaunista se ei ollut.
– Sain 30 päivää aikaa todistaa, että taustalla on vain virhe lomakkeessa eikä mitään muuta. Kielenkäyttö Maahanmuuttoviraston suunnasta oli hyvin aggressiivista enkä oikeastaan saanut tukea mistään, kertoo Sweet.
Vinkkejä virastoon
Bahman Doaeian ja Kristina Sweet ovat sitä mieltä, että Maahanmuuttoviraston olisi hyvä hioa toimintaansa.
– Ensiksi pitää päättää asenne: onko tarkoitus estää maahanmuuttoa vai edistää sen sujuvuutta, sanoo Sweet.
Vasta pari kuukautta Suomessa asunut Doaeian taas selkiyttäisi viestintää ja ohjeita.
– Pitäisi olla yksi tarkistuslista, jota noudattamalla saisi paperinsa varmasti kuntoon, sanoo Doaeian.
Hänen kokemuksensa mukaan Business Finlandin ja Maahanmuuttoviraston neuvot menevät ristiin. Toiseksi hän jakaisi erityyppiset hakijat eri jonoihin.
– Ei turvapaikanhakijoiden, opiskelijoiden ja vaikka startup-yrittäjien hakemuksia voi käsitellä samalla sabluunalla. Heidän tilanteensa ovat niin erilaisia, sanoo Doaeian.