Studio55.fi pyysi lukijoitaan paljastamaan vaatekaappinsa aarteen. Monen suosikkivaate oli ihana ja monikäyttöinen mekko, hyvin istuvat farkut tai laadukkaat alusvaatteet – ja jopa kansallispuku. Lempivaatteeseen liittyi usein myös tärkeitä muistoja.
Täydelliset farkut
Tällä hetkellä rakkain vaatekappale on vaaleansiniset Macin farkut, joissa on vetoketjut lahkeissa. Käytän niitä vapaa-ajan housuina. Ne tuovat mieleeni abikevään vuonna -85, jolloin minulla oli samanlaiset pillifarkut lahje-vetoketjuilla. Ihanan nostalgista ja nykyiset Macit ovat myös miellyttävät ja pehmeät pitää. Niihin voi yhdistellä mitä tahansa yläosaa aina fiiliksen mukaan.
Lempivaatteeni tällä hetkellä on Texasista vuosi sitten ostetut farkut. Kaikista koskaan omistamistani housuista ovat mukavimmat jalassa. Eikä haittaa vaikka ovatkin jo kuluneet ja kohta hajoamispisteessä. Suru tulee kun joudun luopumaan joskus..
Hilfigerin lempifarkkuni! Vuosikausia etsin edellisten samanmerkkisten hivenen levenevälahkeisten lempparieni jälkeen uusia farkkuja kunnes eksyin koittamaan taas samaiselta merkiltä kapealahkeisia farkkuja. Istuvat kuin hansikas, uskomattoman mukavat ja näyttävät vain niin hyvältä päällä!
Ehdottomasti siniset farkut. Käytän farkkuja melkein aina, kun se on mahdollista. Istuvat farkut, yes!
Mustat istuvat farkut, jotka ovat stretchiä. Ulottuvat napaan asti, joten lapsen kanssa pystyy hyvin kyykkimään lattialla. Farkut sopivat kaikkiin yläosiini ja ovat ihanan tuntuiset päällä = luottovaate.
Kolme vuotta sitten Prahasta ostamani farkut istuvat älyttömän hyvin, niistä en luopuisi!
Ihana mekko tai tunika!
Lempivaatteeni ja myös tavoitemekkoni on kaunis vartalonmyötäinen kirkkaanpunainen satiinimekko, jonka ostin tyttären häihin. Olen jojottaja ja sen kun voin pukea olen onnistunut ja upea. Olen kurvikas.
Tärkein vaatteeni on tunika. Se myötäilee sopivasti kurvejani. Sen värit piristävät päivääni.
Hulmuhelmainen kesämekko. Niitä minulla on kaksi, eriväriset. Sopivat hyvin pyylevään vartalooni. Mekko levenee heti rintojen alta, jossa on hoikin kohtani ja korostaa isoja rintojani.
Maksimekko.
Rakkain vaatteeni on itse ompelemani kotelomekko, toin kankaan Egyptistä vuosia sitten, mallin löysin kaavalehdestä. Audrey Hepburn on kuulemma käyttänyt samanmallista pukua elokuvassa Aamiainen Tiffanylla. Siinä puvussa tulee filmitähtimäinen olo.
Marimekon vihreä pallo-tunika. Olen omistanut sen monta vuotta. Pesen ja käytän varmaan puhki.
Eräällä Helsingin-reissulla ostamani kaunis tunika. Ajaton, ihanaa materiaalia, paljon kehuja kerännyt, mukava päällä, käy eriväristen housujen kanssa, malliltaan naisellinen, täydellinen minulle!
Lempivaatteeni on Marimekon mekko 70-luvulta. Se on aina iloinen ja piristää mieltä.
Alennusmyynnistä ostettu pitsimekko. Se istuu hyvin, sillä on sopivat mittasuhteet. Mustan hameen ja t-paidan päällä luonnonvalkoinen pitsi korostuu ja puku on klassisen tyylikäs ja äärimmäisen naisellinen.
Paras vaatteeni on Erja Raittisen Suomessa valmistettu hihaton pellavamekko, joka on kauniin turkoosi. Se oli päälläni elokuun lopussa eläkejuhlissani ja sai paljon kehuja, jotka tuntuivat rehellisiltä ja tulevan täydestä sydämestä. Mekko on sopivasti tyköistuva, helmasta kauniisti levenevä. Mekon päällä oli aluksi harmaa neulebolero ja lopulta ilman sitäkin oli ihan hyvä – suomalaista vaateteollisuutta kannattaa suosia!
Skotlannista ostettu tyttömäinen sininen, 60-luvun henkinen mekko! Imartelee vartalotyyppiäni, kestää painon vaihtelut ja on ajattoman söpö! Hyvä matkamuisto ja monen tilanteen vaate.
Ostin viime kesänä Janina F -malliston maksimekon. Aivan ihana mekko. Ilmava ja istuu täydellisesti. Korostaa parhaita puolia ja häivyttää huonot puolet. Täydellinen kesämekko!
Ihana prinsessamekko. Avopuolisoni osti sen minulle, kun olin pitkään sitä jo kuolannut ja halusi piristää minun vointia. Se on yksinkertaisesti niin kaunis, että aina sitä katsoessani hymy nousee huulille ja se päällä tunsin itseni prinsessaksi. Nykyään ilon aiheet ovat sairasteluideni takia vähissä, mutta tuo mekko ja muistot kesästä, mitkä se tuo mieleen, on ihania.
Kuvituskuva.
Simppeli pikkumusta, jonka saa helposti asusteita vaihtamalla sopimaan eri tilanteisiin.
Musta sifonkimekko sopii moneen tarkoitukseen.
Lempivaatteeni on vuosikymmeniä vanha juhlamekkoni, joka on kaunein asu minkä olen koskaan omistanut. Se päälläni olen viettänyt elämäni ihanimpia juhlia ja se on täynnä muistoja!
Kansallispuku
Munsalan kansallispuku, olen sen itse valmistanut noin 30 vuotta sitten. Mahtuu edelleen päälle. Serkullani oli sellainen, lapsena jo haaveilin: jospa joskus sen saisin. Työväenopistossa pukuni valmistin ja olen siitä ylpeä. Itsenäisyyspäivänä viimeksi oli päällä.
Viipurin uusittu kansallispuku toiminut juhla-asunani jo 20 vuotta.
Tuuterin kansallispuku, jonka teetin mittojen mukaan 10 vuotta sitten. Sitä on pidetty vain 8 kertaa ja on tosi hyvässä kunnossa.
"Löysät kotiverkkarit, koska ne eivät kiristä"
OnePiecen college-haalari on maailman hienoin keksintö – kotiasuksi! Kun työpäivän jälken saa kiristävät toimistovaatteet pois päältä on ihana sujahtaa pehmoiseen haalariin ja vetää lämpöiset villasukat jalkaan. Haalari kelpaa myös aamulenkille koiran kanssa.
Musta väljä huppari pienillä koristuksilla. Se on mukava ja rento pitää päällä. Se on tullut minulle ravintolan löytötavaroista, kun kukaan ei koskaan kysellyt sen perään.
Tavallinen löysä neulepusero ja siihen sopivat joustavat farkut. Ihan siitä syystä suosin löysiä vaatteita, kun on fibromyalgia niin tiukat vaatteet tuntuvat ahdistavilta ja tekevät kipuakin.
Fleece-takit. Mukavan lämpimiä ja pehmeitä käyttää niin kotona, vapaa-aikana, urheillessa ja korvaamaton matkoilla.
Kylmistä jaloista kärsivänä, lämpöiset, pehmoiset olohousut on ihanat. Vaihdan heti kotiin tullessa jotkut flanellihousut tai muut vastaavat oloasuhousut.
Lempivaatteeni on leggarit ja puolipitkillä hihoilla oleva pepun peittävä pusero. On rento ja huoleton olla – etenkin kotona.
Mieliasuni on joulunpunainen kotiasu, joka on ihanan pehmeätä sametintapaista materiaalia.
Löysät kotiverkkarit, koska ne eivät kiristä.
Yksi suosikkivaatteistani on kylpytakki, sitä on kiva käyttää aamuisin ja iltaisin kotosalla.
Juhlava vekkihame
Kyllä ehdottomasti mieluisin vaate on 23 vuotta vanha musta, pitsisomisteinen vekkihame. Hame on juhlavaa kangasta, kaunis ja vieläkin toimiva juhlahame. Muistuttaa aina mieheni ja minun ensitapaamisesta.
Sopiva yläosa
Tummansininen villakankainen bleiseri, jonka hankin 3-4 vuotta sitten Tukholmasta on osoittautunut onnistuneeksi ostokseksi.
Ehdoton aarre on juhlapukujen kanssa käytettävä monipuolinen, ohut, musta pitkähihainen bolero, joka fiksaa asun kuin asun juhlakuntoon.
Lempivaateeni on punamusta kuvioinen neulejakku. Olen saanut kehuja että värit sopivat minulle. Saan siitä juhlavan pukemalla sen alle paitapuseron tai tai arkisemman poolon kanssa.
Tämänhetkinen aarteeni on kirppislöytö, 4 euroa. Se on Marimekon harmaa-musta, Ritva Fallan suunnittelema Joonas-kuvioinen pellavapusero. Väri on suosikkivärini ja malli on minulle täydellinen. Joonas-kuosiin olen ihastunut jo vuonna 1968, jolloin ompelin Joonas-puuvillakankaasta itselleni mekon.
Lempivaatteeni on väljä, mutta hyvin leikattu musta paitapusero. Se on hyvin ohutta materiaalia – lähes läpikuultava, ja siinä on ihanat helmiäsnapit. Se on todella mukava päällä ja samalla sopii niin arkeen kuin juhlaan oikein asustettuna.
Virosta hankittu neulejakku jossa on karvakaulus.
Sinisävyinen harmaalla höystetty villakangasjakku farkkujen kanssa saa oloni vapautuneeksi ja varmaksi tilanteessa kuin tilanteessa. Jakku sijoittuu aikaan jolloin aloin värjätä hiuksiani sinisiksi ja vaatevärisävyihini tuli sininen ja savunharmaa maailma.
Viha-rakkausuhde anorakkiin
Vaateaarteeni on punainen anorakki, jota vihaan ja rakastan. Vihaan sen kirkasta, rahvaanomaista punaista väriä, joka näkyy ladulla lumea vasten ärsyttävän pirtsakkana. Tunturivaelluksella anorakki loistaa kauas kuin hälytysmerkki. Olen poistanut vaatteen muutaman kerran garderoobistani ja yrittänyt myydä kirppikselläkin, mutta niinpä vain olen joutunut kaivamaan sen esille. Ostin uuden anorakkityyppisen, korkeateknologisen, kauniin lilan hiihtotakin. Luovuin siitä parinkymmenen latukilometrin jälkeen. Hiostava, epämukava, hengittämätön. Mikään ei voita punaista anorakkiani. Kipinätahroista huolimatta tai ehkä juuri niiden vuoksi rakastan sitä. Anorakki on hyvä talvella, syksyllä ja kesän sateissakin. Alle mahtuu villapusero. Etutaskusta löytyy kolikot ja kännykkä, se ei purista eikä vaadi minulta mitään.
Rakas pitkä minkkiturkkini, jonka lyhennytin viime talvena on usein tarpeen (jos talvi sattuu tulemaan).
Talvitakki, jonka olen jo värjännyt kahdesti. Olen pitänyt sitä jo noin 7 vuotta.
R-Collectionin huppari ja duffelitakki. Ne ovat välillä kaapissa jonkun vuoden mutta aina ne vaan otan esille. Myös yksi saman firman musta miesten neule on sellainen, jonka kaivan kylmillä ilmoilla, pinta on edelleenkin kuin uusi. Tykkään R-Collectionin vaatteista, sillä ne ovat selkeitä, voisi sanoa klassikoita – ja suomalaisia, tuntuu että yritys ei ole saanut sitä arvostusta joka sille kuuluisi.
Pehmeä, lampaannahkainen nahkatakki, joka on ohut ja voi käyttää sekä jakkuna talvisin että kesäisin ulkotakkina.
Aniliininpunainen villakangastakki, jossa on isoa naista pukeva leikkaus ja värikäs.
Vaalea farkkutakki. Se ei enää ole parhaimmassa kunnossa, mutta siihen liittyy ihania muistoja. Pidin sitä yllä ensitreffeilläni.
Lempivaatteeni on ajaton trenssitakki. Vuodesta vuoteen yhtä ajattoman tyylikäs.
Käytännölliset kengät
Punaiset nyörilliset talvisaappaat, kotimaiset, hyvälestiset, kevyet, juuri minun jalalle sopivat, turkisvuori vielä pitää pakkasen loitolla.
Saappaat, käytännölliset ja hyvännäköiset.
Kengät. Kunnolliset kengät ja lenkkitossut sekä talvilenkkarit ovat hinnan arvoisia. Niitä osaa vanhempana ihmisenä arvostaa.
Mukava yöasu
Ihanan mieheni ostamana kaunis ja upea, juuri kuin minulle tehty yömekko. Siihen liittyy ihanat joulumuistot, kun sain sen!
Yöpuvunhousut, jotka ovat todella mukavat!
Marimekon ikivanha yöpaita, joka on kuluneena ihanan pehmeä, pitkät hihat jo kulumisen vuoksi lyhennetty, tämän vaatteen pidän niin kauan kuin vain neulos ja saumat kestävät.
Nanson ainakin 10 vuotta vanha yöpaita, jota tuttavat sanovat iltapuvukseni, koska riisun sen aina nukkumaan mennessä. Eli pidän vain hetken esimerkiksi suihkun tai saunan jälkeen. Siksi se onkin säilynyt niin hyvänä ja onhan se taattua suomalaista työtä – ainakin luulisin!
Tunnearvoltaan mittaamaton neule
Suurin aarre, jonka ehdottomasti pelastaisin palavasta talosta, on äidiltäni saama villatakki, joka hänellä on ollut lapsesta asti ja jota sitä ennen on käyttänyt hänen tätinsä. Villatakki on suomalaista työtä ja arvelen sen olevan peräisin ainakin 60-luvulta. Takkia en uskalla usein käyttää, mutta tunnearvoltaan se on kerta kaikkiaan mittaamaton. Napitkin ovat kauniit ja koristeelliset kuin kalevalakorut.
Ostin vuosia sitten värikkään neulepuseron, joka ei maksanut paljon, mutta sopi mielentilaani ja värimaailmaani hyvin. Jossain vaiheessa tyttäreni lainasi sitä ja sille tielle jäi. Muutama viikko sitten tyttäreni tuli käymään ja tuumasi, että olisiko kannattanut vähän satsata neuleostokseen,kun pusero alkaa nyt saumoista purkautua eikä sitä oikein voinut korjata. Tarkemmin miettyämme hyväksyimme asian sillä puserolla on ikää jo lähes 20 vuotta!
Valkoinen vanha ja jo kulunut villatakki. Se päällä on kotoisa ja turvallinen olo.
Äitini neuloma villatakki, jossa graafisia vinoneliöitä juuri minulle oikeilla väreillä. Villatakki on jo 20 vuotta vanha, mutta minulle korvaamaton, ajaton vaate ja asuste.
Suosikkivaatteeni on täydellisesti istuva raidallinen neule. Minulla on pienet rinnat ja pieni makkara vyötäröllä, ja neule häivyttää nämä molemmat täydellisesti.
Lempivaatteeni on neule, jossa on pitkät liehukkeet, joiden avulla tätä
"wrapia" voi muunnella mielensä mukaan. Minulla on useampia värejä, ja vaihtoehtoja onkin kymmeniä. Vaate sopii juhlaan sekä arkeen. Aivan ihana!
Näyttävä pukukokonaisuus
Löysin aikoinaan Tukholmasta housupuvun joka istuu minulle ihan ok. Olen lyhytjalkainen ja yläosa numeroa pienempi, joka tekee asian vielä vaikeammaksi, mutta tällä housupuvulla tunsin että minäkin pystyin pitämään pitkiä housuja.
Olin 10 vuotta sitten Joensuussa ja näin ihanan musta-harmaaviiruisen Pierre Cavallon asukokonaisuuden näyteikkunassa. Se oli pakko saada! Sen liehuvia helmoja on jopa ohikulkija kehunut Turussa: "Onpa hurmaava puku" – ja sitä se on. Jos ei meinaa löytyä kaapista sopivaa, niin se puku on varma vaihtoehto. Se on niin näköiseni puku. Cavallolla on paljon muitakin ihania vaatteita, mutta tämä on paras ja sopiva juhlaan kuin juhlaan. Siihen vielä helmenharmaat korkkarit ja laukku.
"Hyvät alusvaatteet nostavat itsetunnon"
”Haksahdin” jo vuosia sitten Genie Bran rintaliivimainokseen, jossa luvattiin toppimaisille rintaliiveille käyttömukavuutta. Kuulun niihin naisiin joiden paino saattaa vaihdella + - 10 kg ja tämä asettaa omat vaatimuksensa muullekin vaatetukselle. En halua/voi olla uusimassa vaatevarastoani painonmuutosten mukaan. Ko. liivit ovat osoittautuneet käytössä juuri niin mukaviksi kuin mainoksessa luvattiinkin: ei hierrä, ei kierrä eikä purista. Ja ne voi pestäkin muun pyykin mukana pesuohjeen mukaan laadunsiitä kärsimättä! En enää ”sorru” tavallisiin liiveihin. Onneksi rintani ovat koko C-D, joten push-up-tyynyt liivien kuppiosassa riittävät minulle tueksi.
Kyllä hyvin istuvat ja kauniit alusvaatteet nostavat itsetunnon ja mielialan pilviin heti aamusta! Ja kun näyttää jo valmiiksi hyvältä, on helpompi miettiä "mitä tänään pukisi".
Jotain räväkkää...
Ehdottamasti nahkahousut! Olen hoikka, ne imartelevat vartaloa ja voin käyttää niitä pitkien saapikkaiden kanssa ja ne ovat tyylikkäät.
50-luvun nahkatakki ja 60-luvun piikkikärkinilkkurit. Niillä pärjää suunnilleen ympäri vuoden tilaisuudessa kuin tilaisuudessa pikkumustan tai farkkujen kanssa.
Harrastus toi lempivaatteen
Tämänhetkinen lempivaatteeni on uusi ihana uimapuku. Olen aloittanut viikottaisen uintiharrastuksen.
Asuste
Huivi Saudi-Arabiasta.
Lempivaatteeni on keeppi. Se on kuviollinen, kahta eri ruskean sävyä oleva napillinen viitta ulkokäyttöön. Yhtä hyvän näköinen minkä kokoiselle tahansa. Materiaalina alpakanvilla, joka on kotoisin Perusta – lämmin ja pehmeä! Ostin viitan Kaliforniasta – ihana matkamuisto matkalta, jolla olin yhdessä 11-vuotiaan poikani kanssa.
Vaate hyvästä materiaalista
Lempivaate on mikä tahansa vaatekappale, jossa on yli 90 prosenttia puuvillaa ja loput elastaania tai modaalia. Siis luonnonkuitu ja siihen vähän joustoa. Ja tietysti oikean kokoinen. Tekee pahaa katsoakin ihmistä, joka joutuu koko ajan kiskomaan vaatetta joko alas- tai ylöspäin!
Olikin hyvä pysähtyä miettimään mitkä nousevat vaatekaapista suosikeiksi ja millä perusteilla. Huomasin että ehdolle nousivat vaatteet, jotka ovat laadukkaasta materiaalista (esim. silkki, casmir, untuva, nahka) tai löydöt joissa hyvä hinta-laatu suhde.
Inhoan palelemista ja siitä syystä Ciessen untuvatakkini ovat yksi talven suosikeistani, lämpimät mutta ei silti michelinukkomaiset. Toinen suosikkini on ohuet ja yksikertaiset silkkipaidat tai silkki-puuvillasekoitepaidat joita voi pitää ”aluspaitoina” neulepaitojen alla. Silkki on ihana ihoa vasten. Erityisesti yksi lilan värinen silkkipaita on suosikkini ja on edelleen käytössä, vaikka siinä on jo pieni reikä.
Kolmas ehdoton suosikkini on joltakin Italian torikauppiaalta ostamani kirkkaan oranssit nahkahansikkaat mustilla somisteilla. Hanskat istuvat nimensä mukaan ”kuin hanskat”. Hyvän istuvuutensa ja laadukkaan nahan lisäksi piristyn aina itsekin väristä ja saamieni kommenttien perusteella myös osa kanssamatkustajista kokee samoin.
Oma kategoriansa ovat ihanat kirppislöydöt, laadukkaita vaatteita muutamalla eurolla, sellaisista ostoksista tulee hyvä mieli. Vaate tai asuste joka on toiselle tarpeeton, tulee ahkeraan käyttöön – mikäs sen parempaa kaikkien kannalta tämän kaiken yltäkylläisyyden keskellä.
Kuvat: Colourbox.com