Liki 89 prosenttia lukijoistamme on sitä mieltä, että kummiudesta on lupa kieltäytyä, mikäli tehtävät eivät kiinnosta. Esimerkiksi pitkä välimatka, liian löyhät välit lapsen vanhempiin ja raha ovat kyselyyn vastanneiden mielestä hyvä perustelu kunniatehtävästä kieltäytymiselle.
– Kummius on kunniatehtävä, josta ei todellakaan saa kieltäytyä!, lataa yksi Koti-osioon kyselyyn vastanneista lukijoistamme.
Hän kuuluu kuitenkin vähemmistöön, sillä suurin osa on sitä mieltä, että kummiudesta saa nykypäivänä kieltäytyä – vieläpä melko heppoisinkin perustein.
– Mielestäni ketään ei voi pakottaa sellaiseen velvollisuuteen, jos toinen ei todellakaan tahdo. Eikä siitä pidä loukkaantua, kun joku kieltäytyy. Kristillinen perinne ja jos kokee ettei pysty hoitamaan velvollisuutta, miksi sen tehtävän ottaisi sitten vastaan, nimimerkki Ei pakolla kirjoittaa.
– Laajalla ystäväpiirillä varustettu hyvä tyyppi saattaa huomaamattaan olla pian suuren lapsikatraan kummi. Pitäisi voida uskaltaa sanoa kiitos ei, vaikka syy olisi vain se, että "nyt näitä kummilapsia on riittävästi". Riippuu tietysti siitäkin, mitä kummiudelta odotetaan, mutta itse tiedän tyyppejä jotka ovat todella nyreinä, jos kummi ei muista laittaa korttia ja lahjaa postissa tulemaan jokaisena synttärinä, nimpparina, jouluna jne., nimimerkki Sivusta seurannut kertoo.
Myös raha on monelle hyvä syy kieltäytyä kummin tehtävistä.
– Usea kummilapsi rasittaa kukkaroa ja on omilta lapsilta pois, nimimerkki Yhdeksän lapsen kummi kirjoittaa.
Osa taas kokee, että vain äärimmäinen syy, kuten vakava sairaus, oikeuttaa tehtävien siirtämiseen eteenpäin.