Lotta Harala tuskastui: "Ollut jopa lannistuttavaa"

32-vuotias Harala oli teini-ikäisenä erittäin lupaava aituri, joka saavutti 17-vuotiaiden MM-kisoissa vuonna 2009 nelossijan ja nousi jo seuraavana vuonna kotimaan kärkipään juoksijoiden joukkoon.

Sen jälkeen kesti kuitenkin pitkään ennen kuin Harala alkoi olla kansainvälisen tason aitajuoksija. Samaan aikaan ohi tulivat ensin Nooralotta Neziri, sitten Annimari Korte ja lopulta myös Tampereen Pyrinnön seurakaveri Reetta Hurske.

– Tuntui, että miten tämä ei mitenkään etene, ja oli vähän epätoivoinenkin olo, Harala myöntää ajatelleensa.

– Se on ollut eteenpäin puskeva voima, vaikka myönnettäköön, että se on ollut jopa lannistuttavaa, kun siellä oli useampi urheilija niin kaukana siitä tasosta, jolla itse olin.

Kun Harala alkoi miettiä, mikä hänet erottaa muista Suomen kärkinaisista, ei hän löytänyt mitään syytä sille, miksei voisi itsekin nousta samalle tasolle.

Alitettuaan viime vuonna 13 sekunnin rajan ensimmäistä kertaa urallaan Harala oli 31-vuotias. Tuo haamuraja, joka tuntui vuosia aiemmin maagiselta, on nykyään arkipäivää. Nyt Harala on tykittänyt kauden 2024 aikana uransa kymmenestä parhaasta ajasta kahdeksan.

Parhaimpana niistä toukokuussa Sveitsissä juostu Suomen ennätys 12,65.

– Tavoitteeni oli, että urani kaikki kymmenen parasta juoksua ovat vuodelta 2024, ja edelleen se on itse asiassa tavoitteena, Harala sanoo lähtiessään uransa ensimmäisiin olympialaisiin.

Olympialaiset eivät olleet edes haave

Haralan nousu huipulle on kirittänyt entisestään myös Reetta Hursketta, jolta seurakaveri onnistui viemään SE-tuloksen. Hurske vastasi haasteeseen juhannuksen jälkeen Kuortaneella juoksemallaan ajalla 12,68.

Kun ottaa huomioon Haralan hitaan urakehityksen ja vuonna 2021 tulleen dopingrangaistuksen, hänen uransa on pitänyt sisällään melkoisia vastoinkäymisiä. Niidenkin valossa nyt saavutettu taso tuntuu hänestä palkitsevalta.

– Se tekee tästä erityisen merkityksellistä ja olen äärimmäisen kiitollinen, että kaikki on mennyt näin kuin on mennyt, Harala sanoo.

Ensimmäisten olympialaistensa alla Harala huomaa, ettei hän nuorena oikeastaan edes osannut haaveilla mukaan pääsemisestä.

– Luulen, että jostain syystä minulla on nuorempana ollut sellainen (ajatus), että ei minulla riitä noihin kisoihin, että ne ovat nuo muut. Se on ehkä ollut vähän tielläni urheilijana – nimenomaan nuoresta urheilijasta aikuishuipputasolle siirtymisessä. 

– Minulla ei jostain syystä ollut sellaista syvää uskoa, että minä pystyisin siihen. Vasta viime vuosina se alkoi olla niin, että miksi minäkin en pystyisi. Totta kai pystyn, ja sen seurauksena täällä ollaan.

Taustalla on harjoitteluun löytynyt tasapaino, josta Harala antaa suuren kiitoksen puolisolleen, ex-kiekkoilija Matias Myttyselle – ja toki myös itselleen.

– Pystyn jokaisessa harjoituksessa saamaan itsestäni tosi paljon irti. Olen aina palautunut. En tee alipalautuneena enkä tee liikaa. Se tarkoittaa sitä, että olen joka viikko oikeastaan kehittynyt niissä ominaisuuksissa, joissa on pyritty kehittymään.

– Osaan myös päästää irti. Siinä missä ennen ajattelin urheilua 24/7, niin nyt pystyn päästämään irti. Ymmärrän sen tärkeyden, että välillä myös antaa mielen levätä.

Naisten 100 metrin aitajuoksun alkuerät kisataan keskiviikkona. Jos suora välieräpaikka ei perjantaille aukea, jatkopaikkoja on jaossa torstaina keräilyerissä.