Lisävastuu työttömistä heikentää kuntapalveluita - myös aktivointitoimet vähenevät

Taloussäästöjen keskellä elävissä kunnissa lisävelvoite sapettaa eikä uudistuksen uskota parantavan pitkäaikaistyöttömän tilannetta. Työministeri uskoo uudistuksen toimivuuteen, vaikka ensi vuonna työttömien aktivointitoimenpiteiden arvioidaan vähentyvän liki viidenneksellä vaalikauden alkuun verrattuna.

– Se nuorisotakuu ei toiminut ollenkaan. Minulle ei tarjottu mitään työttömyyden aikana työkkärin kautta omakohtaisesti, sanoo kuusi vuotta työttömänä ollut Joonas Järvinen, 25, toteaa.

Järvinen sättii te-toimistoja nykyisestä painopisteestä, jossa asiakaskontaktien määrää on siirretty virtuaaliseen suuntaan.

– Työvoimatoimistoon pitäisi saada henkilökohtaisia aikoja eikä enää nettihoitamista, koska niistä ei ole ainakaan minulla asiat edistyneet ikinä. Samalla se, että joutuu puoli vuotta odottamaan jotain käyntiaikaa, passivoi, kertoo Järvinen.

Järvinen on työttömyyden aikana käynyt muutamassa usean kuukauden kestäneessä aktivointitoimenpiteessä. Parasta niissä on ollut päivärytmin palautuminen, mutta isoa peukkua Järviseltä ei heru.

– Jos on ollut kuusi kuukautta harjoittelussa, sen jälkeen on jäänyt tyhjän päälle. Ja on joutunut uudelle kurssille jonottamaan.

Kuntien työmarkkinatukiosuudet tuplaantuvat

Kunnissa odotetaan ensi vuotta pelonsekaisin tuntein. Valtion budjettiarvion perusteella raha riittää vajaata viidennestä vähempiin aktivointitoimiin kuin samainen raha vuonna 2011, jos toimet ovat samanlaisia. Miten tämä näin meni? Nämä työttömille tarkoitettuja aktivointitoimenpiteitä piti nimenomaan lisätä työmarkkinatukiuudistuksen avulla.

Vuoden alusta voimaan astuvalla uudistuksella kunnille sysätään lisävastuuta työttömien aktivoimiseksi. Tämä tapahtuu niin, että kunnat joutuvat maksamaan puolet työttömän työmarkkinatukikuluista nykyisen 500 päivän sijasta jo 300 päivän työmarkkinatukipäivän jälkeen, mikäli työtön ei ole aktivointitoimenpiteessä. Mikäli työmarkkinatukipäivien määrä ylittää 1000 päivää, kunnan maksuosuus nousee 70 prosenttiin. Kun työtön on aktivoinnin piirissä, tuen maksaa kokonaan valtio.

Ajatus on mainio. Ongelma muodostuu taantumasta ja työttömyyden rakenteesta. Kuntaliitto on laskenut, että kuntien maksamat työmarkkinatukiosuudet arviolta tuplaantuvat uudistuksen ja työttömyyden pitkittymisen myötä.

– Kunnat joutuvat rahoittamaan enenevimmissä määrin passiiviturvaa, työmarkkinatukea, ja ne eurot eivät ole käytössä aktivointiin. Kuntakentän rahoitusosuus työmarkkinatuesta kasvaa yhteensä noin 465 miljoonaan euroon. Lisäystä on siis uudistuksesta ja trendikasvusta 2013 tasoon verrattuna yhteensä 248 miljoonaa euroa, sanoo Kuntaliiton erikoisasiantuntija Tommi Eskonen.

Aktivointiaste alle kymmenen

Esimerkiksi Tampereella uudistus tarkoittaa sitä, että jostain pitäisi löytyä ylimääräiset 10 miljoonaa euroa.

– Käytännössä tämä tulee näkymään kaupunkilaisille tarjottavista palveluista eli joudutaan tinkimään niistä, jotta voidaan maksaa valtiolle päin työmarkkinaosuutta. Kieltämättä kuulostaa aika omituiselta, sanoo Jukka Männikkö, kaupungin talousjohtaja.

Eskosen mukaan ministeriön ensi vuoden aktiivipalveluihin käytettävissä määrärahoissa on noin 60 miljoonan euron vähennys kuluvaan vuoteen verrattuna. Tämä tarkoittaa noin 2-3 prosenttiyksikön laskua aktivointiasteeseen. Asteeseen, joka esimerkiksi pitkäaikaistyöttömien osalta valtakunnallisesti on tällä hetkellä alle kymmenen prosenttia.

Ministeriltä luvassa täsmäohjausta

Työministeriössä seistään uudistuksen takana ja uskotaan, että työttömien aktivointi kasvaa.

– Lisäämme ja täsmäohjaamme näille yhteispalvelupisteille näitä aktivointitoimenpiderahoja ja me ei ennen olla tässä mittakaavassa tehty sitä. Mutta se edellyttää sitä, että niihin toimenpiteisiin ryhdytään, sanoo työministeri Lauri Ihalainen, SDP.

Ministeri Ihalainen pitää keskeisenä uudistuksen kanssa samaan aikaan tehtävää yhteispalvelupisteiden valtakunnallistamista. Niiden perustamiseen ministeriö on varannut miltei 50 miljoonaa euroa. Hän muistuttaa, että valtio on sitoutunut maksamaan puolet työmarkkinatukikuluista 300 päivän jälkeen.

– Rahoitus elää sen mukaan, miten paljon työmarkkinatukilaisia on, Ihalainen jatkaa.

Rahoitus, ja se kuntaosuuden kaksinkertaistuminen, johtuu tästä. Kunnille tulee noin ainakin 160 miljoonan euroa lisäkuluja. Tästä valtio kompensoi 75 miljoonaa euroa. Lisäksi kulut nousevat 90 miljoonaa euroa työttömyyden pitkittymisen vuoksi, arvioi Kuntaliitto. Ministeriön mukaan korvaus on kokonaisuudessaan merkittävämpi.

Ministeriössä unelmoidaan täystyöllisyydestä

Pitkäaikaistyöttömyyden paisumisesta on muodostunut tämän hallituksen yksi vaikeimmista murheenkryyneistä. Valtion päässä työmarkkinatukiuudistusta pidetään ensimmäisenä askeleena kohti täystyöllisyyttä.

– Tähtäimenä on kyllä, että pitkäaikaistyöttömyys pitäisi saada nollattua. Jos me se kyetään tekemään, niin voimme tavoitella Norjan ja Sveitsin työttömyysprosentteja, jotka ovat 2 - 3 prosenttia, tiivistää neuvotteleva virkamies Pekka Tiainen työ- ja elinkeinoministeriöstä.

On myös spekuloitu sillä, ajaako uusi lainsäädäntö kuntia tarttumaan työttömistään kiinni, vaikka sitten väkisin. Lähihoitajatutkintoon tähtääviin pääsykokeisiin valmistautuva Joonas Järvinen uskoo, että näin tapahtuu, mutta ei pidä kehitystä oikeansuuntaisena.

– Se tarkoittaisi vain enemmän keskeytyksiä ja sitä, että enemmän ihmisiä jäisi vain toimeentulotuelle.