Entisen pääministerin Paavo Lipposen ja hänen autonkuljettajansa teletunnistetietoja saatiin Sonerasta ilmeisesti ns. Hyvä veli -verkostoa käyttäen.
Valtioneuvoston turvallisuuspäällikön epäillään pyytäneen Soneran turvallisuusjohtajalta pääministeri Paavo Lipposen ja hänen autonkuljettajansa puhelutietoja. Helsingin Sanomien mukaan tapauksen esitutkinnasta ilmenee, että valtioneuvoston turvallisuuspäällikön epäillään pyytäneen tietoja tutun kauppana Soneran silloiselta turvallisuusjohtajalta.
Hyvä veli -verkostoa olisi käytetty siksi, että valtioneuvoston turvallisuusyksikkö halusi hoitaa asian salassa. Soneran turvallisuusjohtajan epäillään antaneen Lipposen ja hänen autonkuljettajansa teletunnistetiedot seitsemän kuukauden ajalta keskusrikospoliisin edustajalle. Espoon poliisin tekemässä tutkinnassa häntä epäillään törkeästä viestintäsalaisuuden loukkaamisesta. Valtioneuvoston turvallisuuspäällikköä on puolestaan epäilty yllytyksestä törkeään viestintäsalaisuuden loukkaamiseen.
Soneran turvallisuusjohtaja on yksi pääepäillyistä myös Sonera-tutkinnan päähaarassa. Siinä yrityksen turvallisuusyksikön epäillään urkkineen yli sadan henkilön teletunnistetietoja vuosina 2000-2001.
Keskusrikospoliisi kiinnostui Lipposen ja hänen autonkuljettajansa puheluista, koska auton takapenkkipuhelimesta ja autonkuljettajan puhelimesta oli soitettu useita kertoja törkeästä veropetoksesta epäillylle henkilölle. Tutkinnassa ei ole kuitenkaan löydetty mitään rikokseen viittaavaa.
TeliaSonera haluaa perinpohjaisen selvityksen
Kaikkiaan teletunnistetietoja urkkineet saivat selville 160 henkilön puhelutiedot.
Telia-Soneran varatoimitusjohtaja Harri Koponen sanoi MTV3:n Huomenta Suomen haastattelussa, ettei vastaavanlaista tietojen vaihtoa enää nykyisin voi yhtiössä tapahtua, koska ohjeistukset on uusittu ja niitä on tiukennettu.
Koponen myös vakuuttaa, ettei hänellä ole tietoa Hyvä veli-verkoston toiminnasta Soneran sisällä.
- Täytyy sanoa, että jos tällaista tapahtuu ilman oikeuden päätöstä, niin se rikkoo yhtiön sääntöjä. Olen samalla tavoin julkisten tietojen varassa kuin muutkin. Jos näin on käynyt, niin henkilöt ovat rikkoneet yhtiön tiukkoja sääntöjä. Siinä on ilmeisesti käytetty asemaa väärin. Voi kysyä, miltä tuntuu olla meidän päässä, kun valtioneuvoston turvajohtaja soittaa ja kertoo, että nyt tarvittaisiin tietoja. Meidän päässä henkilöllä on ilmeisesti lipsunut arvostelukyky ja hän ei ole pystynyt noudattamaan ohjeita. Se on ei-hyväksyttävää toimintaa ja yhtiö ei sellaista siedä, Koponen sanoo.
Koponen korostaa, että yhtiö ei ole jutussa osapuolena vaan lähinnä sivusta seuraajana. Hän sanoo, että TeliaSonera on auttanut poliisia parhaan kykynsä mukaan, jotta asia saadaan selvitettyä perin pohjin.
- Haluamme myös kertoa ihmisille, että yhtiöön voi luottaa. Me olemme yhteistyökykyisiä, jotta ei jäisi pienintäkään epäilystä siitä, tehtiinkö kunnon selvitys. Putsaamme todellakin pesän ja pääsemme jatkamaan eteenpäin. Täytyy muistaa, että nämä kaikki ovat tapahtuneet menneessä ajassa. Yhtiön viimeaikaisesta toiminnasta ei kukaan ole minun tietääkseni pystynyt valittamaan. Olemme me tietysti virheitä tehneet, mutta aina tapahtuu virheitä, Koponen sanoo.
Telealan säädöksiä ei kunnioiteta
Viestintävirasto toivoo Sonera-skandaalin parantavan telelainsäädännön tuntemusta Suomessa. Sonera-tutkimuksissa on paljastunut, että teleurkinnan kohteena olivat yli 7000 puhelun teletunnistetiedot.
- Ensinnäkin telealan kannalta on erittäin ikävää, että näin on käynyt. Viestintävirastohan ryhtyi selvittämään tätä Sonera-tapausta noin vuosi sitten, kun tieto niistä tuli julkisuuteen. Päätös asiasta annettiin viime vuoden marraskuussa. Sen jälkeen viestintävirasto on omalta osaltaan selvityksiä teleyrityksissä pyytänyt, että ohjeisto ja toiminta olisivat ajan tasalla, sanoo Viestintäviraston johtaja Tapani Rantanen.
Viestintäviraston mukaan ohjeistus ja lainsäädäntö ovat paikallaan, mutta ihmiset eivät välttämättä kunnioita niitä.
- Jotenkin jää ajatus siitä, että ohjeistus ja lainsäädäntö ovat paikallaan, mutta ihmiset eivät oikein kunnioita näitä perussääntöjä. On hyvin vaikea sanoa mistä tämä johtuu. Toivottavasti tässä tapauksessa selvitysten jälkeen jokainen ymmärtää mistä on kysymys ja myöskin, että väärinkäytöksistä tulee kovat rangaistukset, pohtii Rantanen.
Rantanen ei ota kantaa siihen, tulisiko rangaistuksia edelleen tiukentaa. Hänen mielestään pelote on kuitenkin nykyisin varsin kova ja kaikki tietävät mitä seurauksia säädösten rikkomisesta tulee. Viestintäviraston tehtävä on kuitenkin ainoastaan valvoa vallitsevaa järjestelmää, ohjeistusta ja käytännön toimintaa.
- Jokaista ihmistä emme luonnollisestikaan voi valvoa, Rantanen muistuttaa.
Viestintäviraston johtaja Tapani Rantanen uskoo kuitenkin, että Sonera-kohulla on myös hyvät puolensa.
- Uskon, että nyt jokainen telealalla tai viestintäalalla toimiva tietää mitkä ovat pelisäännöt, mikä on säädäntö, mikä on ohjeistus ja mitkä ovat rangaistukset, hän sanoo.
(MTV3)