Lipponen: Itävalta-viileys voi kestää

lipponen

Lipponen selosti tänään eduskunnan ulkoasiainvaliokunnalle päätöstään Suomen yhtymisestä Itävallan hallitusratkaisua vastustaviin toimiin. Lipponen korosti, ettei Suomi voi jatkossa irtaantua muista EU-maista. Suhteiden lämmittäminen voi tapahtua vain yhteisten johtopäätösten pohjalta. Toisaalta linjaa ei ole myöskään syytä kiristää, vaikka jotkut hallitukset haluaisivat puuttua jopa Itävallan asemaan Etyjissä. Lipponen teki valiokunnalle selkoa siitä, miten ja miksi päätös syntyi. Keskustelu valiokunnassa koski erityisesti sitä, millä edellytyksillä linjaa voitaisiin lieventää. Lipposen mukaan mitään tiettyä Itävallan käyttäytymistä ja siitä koituvia seurauksia koskevaa kaavaa ei ole olemassa.

Ahtisaarelle tietoa vasta jälkikäteen

Hän korosti, että 14 EU-maan hallitusten päämiesten ratkaisu syntyi yksimielisesti. Presidentti Martti Ahtisaaren kanssa Lipponen keskusteli vasta sen jälkeen, kun EU:n puheenjohtajamaa Portugali oli jo julkistanut asian. Pääministerin mielestä yhteisen kannan muodostaminen oli parempi vaihtoehto kuin se, että jokainen maa olisi erikseen reagoinut kahdenvälisissä Itävalta-suhteissaan.

-Joku maa olisi kenties ryhtynyt katkomaan suhteita perusteellisesti ja jotkut taas tyytyneet lievempään toimintalinjaan. Se ei olisi näyttänyt hyvältä. Lipponen muistutti myös Yhdysvaltojen reagoineen samaan tapaan kuin EU-maiden hallitukset. Kysymys on Itävalta-suhteiden tietynlaisesta viilentämisestä. Siinä ei puututa taloudellisiin suhteisiin, eivätkä muutkaan asiat Itävallan kanssa jää hoitamatta.

Ongelma pidetään epävirallisella tasolla

Lipposen mukaan EU:n elimissä parlamenttia lukuunottamatta ei ole syytä tehdä kysymyksessä muodollisia päätöksiä. Asiasta keskustellaan epävirallisesti maanantaina Brysselissä yleisten asiain neuvoston eli ulkoministerikokouksen lounaalla.

-Tärkeä keskustelu tullaan käymään myös Lissabonin huippukokouksen illallisilla, Lipponen ennusti. Hän sanoi palauttaneensa valiokunnan mieliin Euroopan poliittisten puolueiden allekirjoittaman rasismin ja muukalaisvihan vastaisen peruskirjan. Siellä sitoudutaan pidättäytymiseen yhteistyöstä sellaisten liikkeiden kanssa, jotka käyttävät hyväkseen muukalaisvastaisia mielialoja. Lipponen torjui syytöksiä EU-maan sisäisiin asioihin puuttumisesta.

-Tässä ei ole kysymys Itävallan toimista, vaan siitä, että tällainen liike on tulossa yhteisiin pöytiin. Lipposen mielestä Suomi ei voi eristäytyä asemaan, jossa se olisi pienenä maana erillään eurooppalaisista arvoista. (STT)