Linssikeitto on varma valinta terveyden polulla

"Mikä sitten olikin sairauden isä, sen äiti oli huono ruokavalio", kirjoittaa Fredrik PaulunVerensokeriblues-kirjassaan, joka kertoo glykeemisesta indeksistä (GI:stä) ja sen vaikutuksesta terveyteen. "Jokainen tietää ruokavalion merkityksen terveyden ylläpitäjänä", Paula Heinonen toteaa kirjassaan Hiivaongelmat, suoliston merkitys terveydelle.

Nämä kirjat luettuani olen yhtä epävarma kuin joskus nuorempana, jolloin makrobioottisen ja kasvisruokavalion väliset ristiriidat aiheuttivat niin suurta tuskaa, että ruokahetkistä meni ilo pitkäksi aikaa.

Sokeri ja valkojauhotuotteet sivuun

Ilman kirjojakin tiedetään, että on hyvä välttää sokeria ja valkoisista jauhoista valmistettua ruokaa. Heinonen ehdottaa, että poistaisimme ne kokonaan ruokavaliosta antibioottikuurin ajaksi ja lisäisimme tällöin terveysvaikutteisten hapanmaitotuotteiden ja kuitujen syöntiä. Antibioottikuurit nimittäin suistavat suoliston tasapainosta ja nitistävät myös sen terveydelle välttämättömät bakteerit. Suoliston herkkää tasapainoa koettelevat lisäksi alkoholi, tupakka, vakavat sairaudet ja niiden lääkitykset, tulehduskipulääkkeet, ehkäisypillerit, hormonikorvaushoidot, leikkaukset, raskaus ja synnytys.

Heinonen varoittaa suolahappoa neutraloivien ja sen tuotantoa alentavien lääkkeiden liikakäytöstä. "Liikahappoisuus" voi olla myös liian hidasta suolahapon tuotantoa, joka johtuu B-vitamiinin ja hivenaineiden puutteesta tai ikääntymisestä. Verensokeriblues esittää, että vähennämme hiilihydraattien osuuden ruokavaliosta 40 prosenttiin ja lisäämme samalla proteiinien ja rasvojen syöntiä. Kirjoittajan mielestä rasvojen välttely on mennyt jo niin pitkälle, että se on sairastuttanut ihmisiä. Vältellään nyt vaihteeksi hiilihydraatteja.

Maksalla on kova työ poistaa myrkkyjä elimistöstä

Paulun näkee monen sairauden syynä korkean verensokerin, Heinonen suoliston epätasapainon ja siitä johtuvat komplikaatiot. Korkea verensokeri voi aiheuttaa Alzheimerin tautia ja dementiaa, sanoo Paulun. Heinosen mukaan Alzheimerin ja Parkinsonin tauti, ruoka-aineallergiat, päänsäryt, krooninen väsymys ja ruoansulatushäiriöt voivat ainakin osittain johtua maksan puutteellisesta myrkynpoistosta.

Maksa-parka onkin kovilla, jos joudumme syömään lääkkeitä, stressaamme, tupakoimme, kallistamme lasia, syömme satunnaisesti tai epäterveellisesti ja valvomme yöt ikäviä asioita miettien. Maksan toimintaa tukevat kaalit, kala, tuoreet marjat, hedelmät ja vihannekset. Hyviä ovat pähkinät, siemenet, seesaminsiemenöljy, vehnänalkioöljy ja soffloröljy. Apua maksalle on myös antioksidanteista, monista hivenaineista ja yrteistä.

Saisipa entisajan jauhoja

Viljatuotteista oli entisinä aikoina runsaasti kuitua ja antioksidantteja. Ne olivat ravintofysiologisesti täyttä tavaraa, Paulun kiittelee. Kokojyvävilja on nykyisinkin kokojyväviljaa, omaa luokkaansa täysvalkoiseen kuorittuun errattuna. Sen sijaan ns. tummat riisit ja makaronit eivät yllä lähellekään täysjyvätuotteita. Täysjyvätuotteitakaan Paulun ei antaisi meidän syödä liikaa, ne kun ovat hiilihydraatteja, joiden määrää pitäisi tarkkailla. Alhainen glykeeminen indeksi olisi erinomainen juttu, jos syömiset voisi valita vain sen perusteella. Se ei kuitenkaan riitä ohjeeksi, vaan kokin on tiedettävä aika paljon muutakin ravinnosta. Ainakin minulle systeemi on aivan liian monimutkainen.

Lisäravinteet tuntuvat olevan nykyisin lähes välttämättömiä. Kumpikin kirjoittaja esittelee niitä koko joukon. On psylliumia, pellavarouhetta, kauralesettä, inuliinia, kromia, magnesiumia, linolihappoa, betaglukaania ja viinietikkajauhetta. New Yorkissa on joka kadun kulmassa hivenainekauppoja, joiden hyllyt ovat täynnä pieniä ihmepakkauksia. Meillä lisäravinteet ovat olleet vielä harvojen herkkua. Niitä ovat käyttäneet urheilijat, kuntoilijat ja kroonisista sairauksista kärsivät.

(STT-Heli Sinkkonen)