Liikunta on kuin onnellisuuspilleri

Usean vuoden ajan kirjoittaessani mistä tahansa terveysaiheisesta jutusta olen aina törmännyt samaan asiaan: liikuntaa suositellaan lähes kaikkiin sairauksiin ja vaivoihin lääkkeeksi tai ennaltaehkäiseväksi keinoksi.

Yksinään ei liikunta toki estä sairauksien ilmaantumista, mutta terveysvaikutustensa vuoksi se lisää elämänlaatua monin tavoin.

Tässä vielä esimerkkejä liikunnan eduista:

– stressinsietokyky paranee ja stressi laukeaa

– uni syvenee

– masennus lievittyy

– lihasjännitys vähenee, etenkin selkä-, niska- ja hartiaseudulla

– sydän vahvistuu

– verenkierto tehostuu

– keuhkotuuletus lisääntyy

– lihakset, jänteet ja nivelsiteet vahvistuvat

– luukudos vahvistuu

– nivelten toiminta ja liikkuvuus paranee

– tasapaino ja koordinaatio paranevat

– rasva-aineenvaihdunta tehostuu ja kolesteroli alenee

– painonhallinta helpottuu

– aikuisiän diabetekseen sairastumisen riski pienenee

– verenpaine alenee

– sydän- ja verisuonitauteihin sairastumisen riski pienenee

– veritulpan ja sydänkohtauksen vaara pienenee

– ruoansulatuskanavan toiminta tehostuu

– paksusuolen syöpään sairastumisen riski pienenee

– astma helpottuu

– kuukautisiin ja vaihdevuosiin liittyvät vaivat vähenevät

– vastustuskyky paranee

– itsetunto kohoaa

– elämänilo lisääntyy

Terveyttä vai kuntoa?

Mikä on siis sinun syysi harrastaa liikuntaa? Siitä vain listaa ruksaamaan. Hyvät uutiset ovat, että liikunnan vaikutukset alkavat välittömästi liikkeelle lähdettyäsi. Myös rasvanpoltto käynnistyy saman tien, eikä vasta jonkin maagisen 20 minuutin kuluttua, kuten joskus on sanottu – tosin mitä pitempään liikkuu, sitä enemmän rasvaa palaa.

Päivittäinen arki- eli hyötyliikunta nostaa terveyskuntoa eli toimintakykyä, joka auttaa selviytymään arjen askareista väsymättä. Sen saa kohoamaan jokapäiväisellä liikkumisella noin 30 minuuttia kerrallaan.

"Huonot" uutiset ovat, että kestävyyskunnon kohoamiseen tarvitaan hieman ripeämpää liikuntaa, jotta harjoitusvaikutukset alkavat näkyä. Suositus on ainakin kolme kertaa viikossa tunti kerrallaan hengästymiseen saakka. Se vaatii jo päättäväisyyttä, säännöllisyyttä ja tavoitteellisuutta – joka usein tyssää liian rankkaan aloitukseen. Monethan ovat aloittaneet useanakin syksynä tai keväänä reippaina kuntoilun, mutta lopettaneet sen säikähdettyään kipeitä lihaksia.

Hyvät naiset, lihakset kipeytyvät, koska ne eivät ole saaneet ärsytystä pitkään aikaan. Se ei ole vaarallista, vaan kipu on hyväkin asia. Keho korjaa lihasvauriot itse ja tekee lihaksista entistä vahvempia, jolloin lihakset kestävät ärsytystä taas paremmin. Välttääksesi kokovartalokrampin ja motivaation äkkinotkahduksen, kannattaa aloittaa maltilla ja lisätä vastusta vähän kerrallaan.

Motivaatioon vaikuttaa myös sopivan lajin valinta. Kuntoilu on siitä ihanaa, että lajeissa on mistä valita, ja se valinta on täysin vapaaehtoista! Itseäsihän varten sinä liikut, joten valitse laji, josta nautit. Kaikkien persoonatyypit eivät sovi hartaisiin joogiin, vaan jotkut saavat virtaa vaikka nyrkkeilysäkin hakkaamisesta. Kilpailuvietin omaavien kannattaa hakeutua pallopelien pariin ja musiikkia rakastavat voivat mennä hytkymään tanssitunneille.

Vesiliikunta sopii etenkin eri vammoista kärsiville, ylipainoisille ja raskaana oleville, mutta myös muillekin. Eikä ulkoilu maksa juuri mitään, ja peittoaa monesti hikiset kuntosalit. Kun itseä innostava laji löytyy, alkavat tekosyytkin haihtua – liikunnan on oltava kivaa!

Edistymistä on odotettavissa…

…jos olet laatinut tavoitteesi ja pitänyt jämysti kiinni siitä, kuinka monta kertaa viikossa aiot liikkua. Ei alustavia sopimuksia, kuten "jos en illalla ole liian väsynyt, niin menen lenkille", vaan "illalla menen lenkille". Suunnitelmat voi vaikka kirjoittaa paperille tai sopia kaverin kanssa liikuntatreffit, jos tuntuu siltä, että itsekuri ei muuten riitä. Tai ilmoittaudu kurssille tai palkkaa personal trainer.

Etsi sellainen ajankohta päivästä, jolloin varmasti ehdit harrastaa – on se sitten aamu, lounastunti tai ilta. Jos joskus treenikerta jää väliin, niin ei se toki maailmaa kaada. Kannattaa sitten suosia hyötyliikuntaa, jos se sopii tilanteeseen paremmin, mutta älä anna kiireiden tai flunssankaan lannistaa.

Kolmen kuukauden säännöllisen treenauksen jälkeen kunto on kohentunut selvästi. Nukkuminen saattaa olla syvempää ja päivisin energiaa riittää niin kauppakassin kantamiseen kuin muuhunkin puuhasteluun. Olo on kevyempi ja kroppa kiinteämpi (jos siis ruokatottumuksetkin ovat keventyneet, mikä usein tapahtuu itsestään liikkumisen sivutuotteena).

Oma kunto ja välitavoitteet on hyvä tarkistaa kolmen kuukauden periodeissa. Jos treeniohjelma tuntuu jo liian helpolta, kannattaa vastuksia tai jopa lajeja lisätä, jotta motivaatio pysyy hyvänä ja kroppa saa kokonaisvaltaista harjoitusta.

Hyvä kunto palkitsee sinut moninkertaisesti. Liikkeelle vaan!

Teksti: Satu Väisänen

Kuvat: Shutterstock