Omia käännytyslakejaan ovat säätäneet viime vuosina myös Puola, Latvia ja Liettua. Vilnan yliopiston professori arvioi MTV Uutisille, että ongelmistaan huolimatta rajalaki on onnistunut ehkäisemään luvattomia rajanylityksiä Valko-Venäjän puolelta.
Suomen politiikan kuumin puheenaihe on ollut viikkojen ajan rajalaki eli niin sanottu käännytyslaki.
Eduskuntakäsittelyssä olevan poikkeuslain tarkoituksena on torjua vieraan valtion Suomeen kohdistamaa vaikuttamista, joka tapahtuu maahantulijoita hyväksikäyttämällä.
Ihmisiä voitaisiin tilapäisesti estää hakemasta kansainvälistä suojelua Suomen valtakunnanrajalla ja käännyttää takaisin lähtömaahan.
Lue myös: Ratkaiseva etappi käännytyslaista valmistunee perjantaina – nämä asiantuntijat kuullaan uudelleen
Siirtolaisten käyttämisestä niin sanottuna hybridiaseena on kokemusta myös Puolassa, Liettuassa ja Latviassa, jotka ovat säätäneet samantyyppisiä rajalakeja kuin mitä Suomessa ollaan nyt säätämässä.
Sytykkeenä ensimmäisille lakimuutoksille toimi Valko-Venäjän alulle panema rajakriisi vuonna 2021.
Liettuan parlamentti hyväksyi lain niin sanotusta pushbackista keväällä 2023. Jo aiemmin liettualaiset rajavartijat olivat käännyttäneet ihmisiä erillisen sisäministeriön asetuksen nojalla.
Rajalaki lähettää viestin
Muun muassa raja- ja turvallisuuspolitiikkaa tutkinut Vilnan yliopiston professori sanoo, että Liettuassa käytiin jonkin verran keskustelua ennen käännytyslain hyväksymistä, mutta lain tarpeellisuutta ei juurikaan kyseenalaistettu.