Li Andersson presidenttikisaan – ei muista, halusiko lopettaa koko instituution 10 vuotta sitten

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson kertoi tänään olevansa käytettävissä puolueensa presidenttiehdokkaaksi.

36-vuotias Andersson on entinen ministeri ja kolmannen kauden kansanedustaja. Vuosina 2011–2015 hän toimi Vasemmistonuorten puheenjohtajana.

Vasemmistonuoret julkaisi vuonna 2013 tiedotteen, jossa vaadittiin presidentin viran lakkauttamista. Järjestö katsoi, että presidentin valta tulisi siirtää hallitukselle ja sen ministereille.

– Moniarvoinen demokratia ei tarvitse yhtä johtajaa eikä siihen kuulu ajatus yhdestä moraalisesti oikeasta mielipiteestä, tiedotteessa todettiin.

Vasemmistonuoret linjasi presidentinvaalien vain heikentävän demokratiaa henkilöimällä ja epäpolitisoimalla politiikkaa.

Tiedote julkaistiin järjestön, ei suoraan sen puheenjohtajan Li Anderssonin nimissä.

"En muista, mitä mieltä olen ollut kannanotosta"

MTV Uutiset kysyi tänään Anderssonilta, onko hän halunnut aikanaan lakkauttaa presidentin viran ja miten hänen ajattelunsa on sittemmin muuttunut.

– Täytyy sanoa, etten muista, mitä mieltä olen ollut tuosta kannanotosta vuonna 2013, mutta en ainakaan ole sitä mieltä enää nyt, Andersson totesi.

Presidentti-instituution merkitys kirkastui Anderssonille erityisesti viime eduskuntavaalikauden aikana, kun hän oli mukana kovissa keskusteluissa hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittisessa ministerivaliokunnassa.

– Koin niissä hyvin paineistetuissa tilanteissa, aika vaikeiden kysymysten äärellä, että on myös hyvä, että ulko- ja turvallisuuspolitiikan päätöksenteossa on tahoja kuten presidentti, joka on hieman enemmän irti päivänpoliittisesta päätöksenteosta ja siihen liittyvistä paineista.

Vasemmistoliitto on toki halunnut Nato-Suomessakin painottaa parlamentarismin merkitystä ulko- ja turvallisuuspolitiikassa, ja sikäli Andersson on yhä halukas jatkamaan keskustelua eduskunnan roolista suhteessa esimerkiksi presidentin valtaoikeuksiin.

Vasemmistonuoret ei ole Anderssonin puheenjohtajakausien jälkeen vaihtanut kantaansa, vaan järjestön linja on yhä, että koko presidentti-instituutio olisi syytä lakkauttaa.