Lestijärvellä miehiä asukkaista on liki 72 prosenttia – Jarkkoa potkaisi onni, kun löysi eteläsuomalaisen Pirjon, joka opetteli lypsämään: "Lottovoitto"

Kun kunnan väestöstä liki 72 prosenttia on miespuolisia asukkaita, kumppanin löytäminen vastakkaisen sukupuolen leiristä voi olla vaikeaa. Lestijärveläisellä Jarkko Ala-Korvella tärppäsi 44-vuotiaana, kun hän tapasi eteläsuomalaisen Pirjon.

– Yli-Lestiltä kaveri soitti ja sanoi, että tulepa käymään täällä, täällä olis tämmöinen… muistelee Jarkko.

Hän lähti matkaan ja löysi kyläpaikasta Pirjon, joka oli tullut käymään Yli-Lestille muuttaneen kaverinsa luokse. Pirjo asui Nurmijärven Klaukkalassa aika lähellä Helsinkiä.

– Pari kuukautta siinä treffailtiin ja sitten Pirjo muutti tänne, kertoo Jarkko.

Muuttokuorman mukana 10-vuotias tyttö

Pirjolle elämänmuutos oli vähintään yhtä iso kuin Jarkolle, joka oli vielä lapseton. Kun Jarkko kävi hakemassa Pirjon muuttokuormaa, mukaan tuli myös Pirjon tuolloin kymmenvuotias tyttö.

– Olihan se aikamoinen muutos ja nopeaa toimintaa. En ollut juuri lehmää nähnyt, mutta menin lypsykurssille, jotta työllistyisin maatalouslomittajaksi. Siitä tuli minulle ammatti, kertoo Pirjo nyt seitsemän vuotta myöhemmin.

Naisseuraa pitää etsiä ympäri maakuntaa

Lestijärvi on Keski-Suomen ja Keski-Pohjanmaan rajalla sijaitseva kunta, jossa asuu tällä hetkellä vakinaisesti runsaat 730 asukasta. Kunta tunnetaan runsaista vauvabonuksistaan ja nyt myös siitä, että kunnan väkiluvusta lähes 72 prosenttia on miehiä ­– Suomen suurin luku.

Jarkko tietää, että naisen löytäminen kotikunnasta on haasteellinen tehtävä. Naiset eivät pysy kunnassa, jossa työtehtävät löytyvät lähinnä vanhainkodista ja navetoista.

– Onhan se vaikeaa, kun ei naisia paljon ole. Sitä täytyy kiertää pitkin maakuntia, jos meinaa edes katsella jotakin, kuvailee Jarkko.

Pirjokin tietää, millä tyylillä kunnassa naista etsitään.

– Kyllähän se on ollut täällä poikamiehillä tapana, että ovat käyneet ympäri maakuntia baarireissuilla etsimässä, kun ei ole oikein omasta pitäjästä löytynyt. Aika paljon täällä on muualta muuttaneita naisia, tietää Pirjo.

Hän itse ei kadu muuttoaan pätkääkään. Seitsemän vuoden aikana perheeseen on syntynyt kaksi lasta lisää, Jarkon kotitalo on remontoitu viihtyisäksi perheasunnoksi ja Jarkon vanhemmat auttavat lastenhoidossa.

– Enhän minäkään suunnitellut perheelämää sen enempää, kun mukana oli jo yksi lapsi. Mutta onhan tämä ollut hieno juttu, että saatiin vielä kaksi lasta lisää, iloitsee Pirjo.

Jarkko kuvailee 44-vuotiaana alkanutta uutta elämäntilannettaan yhdellä sanalla.

– ­Se on lottovoitto.

Lue myös: Nuoret naiset muuttavat pois ja miehet jäävät – Liperi tavoittelee takaisin nyt yli 30-vuotiaita naisia, Samilla aina haku päällä