Lestadiolaiset pitävät Pohjois-Pohjanmaan väkiluvun kasvussa

Vuoteen 2030 mennessä monissa Pohjois-Suomen kunnissa käy armoton väestökato ja asukkaat ikääntyvät. Pohjois-Pohjanmaalla väkimäärä puolestaan lisääntyy, ja maakuntaan syntyy keskimääräistä enemmän lapsia.

Pohjois-Pohjanmaan poikkeavan runsaan syntyvyyden selittää vanhoillislestadiolaisten suuri määrä.

Suomessa on noin satatuhatta lestadiolaista, joista kaksi kolmasosaa osuu Pohjois-Pohjanmaalla. Herätysliikkeeseen kuuluvista suurin osa on syntyvyyden säännöstelyä vastustavia vanhoillisia.

Erityisesti lestadiolaisuuden vanhoillista haaraa on kiittäminen siitä, että Pohjois-Pohjanmaan hedelmällisyysluku - 2,2 - on tällä haavaa Suomen korkein. Maakunnassa siis syntyy 2,2 lasta naista kohti, kun koko maan hedelmällisyysluku on 1,7.

Lestadiolaisuus ja suuri syntyvyys kulkevat käsi kädessä.

Lestadiolaisuus on vallitseva herätysliike kaikissa Pohjois-Pohjanmaan kunnissa. Jokaisessa maakunnan seutukunnassa taas kokonaishedelmällisyys oli vuonna 2000 yli väestön uusiutumistason eli 2,1 lasta naista kohti. Eniten lapsia naista kohti syntyy Ylivieskassa, missä hedelmällisyysluku on koko maan korkein, 2,8.

Perheiden koko ei pienene

Tilastokeskuksen väestöennustuksissa oletetaan, että hedelmällisyys säilyy tulevaisuudessa lähestulkoon nykyisissä lukemissa. Uskonnollisissa asioissa ei tapahdu nopeita käänteitä, joten Pohjois-Pohjanmaan myönteinen väestönkehitys lienee pysyvä ilmiö.

Lestadiolaisuutta tutkineen filosofian tohtori Seppo Lohen mukaan ei ole odotettavissa, että vanhoillislestadiolaisten perheiden koot pienenisivät.

-Perheet ovat tulevaisuudessakin suuria, sillä olosuhteet ovat hyvät ja synnyttäminen turvallista, Lohi ennustaa.

Myös tutkimusjohtaja Raija Volk Pellervon taloudellisesta tutkimuskeskuksesta uskoo, että Pohjois-Pohjanmaalla muhii lasten kasvattamo myös pitkällä tulevaisuudessa. Syntyvyyden säännöstelyä ei vanhoillislestadiolaisten keskuudessa edes harkita.

-Vanhoillisuus on lestadiolaisuuden ainoa haara, jossa suhde syntyvyyden rajoittamiseen on ehdoton. Kaikissa muissa suuntauksissa vanha lestadiolainen identiteetti on tässä asiassa joustanut, Lohi kertoo.

Lohen mukaan syntyvyyden säännöstelemättömyys erottaa vanhoillislestadiolaisuuden selvimmin muista herätysliikkeistä.

-Jos säännöstelemättömyydestä luovuttaisiin, vanhoillislestadiolaisuus katoaisi viidenkymmenen vuoden sisällä.

Nuoret eivät irtaannu lestadiolaisuudesta

Lestadiolaisen identiteetin säilyminen perheittäin alkoi lisääntyä 1950-luvulta lähtien. Sitä ennen lestadiolaisen kasvatuksen saaneet pysyivät herätysliikkeen piirissä ani harvoin.

Tämän päivän lestadiolaisissa perheissä kasvaneista nuorista suurin osa ei irtaannu lapsuudenkodissa omaksutusta uskonhaarasta.

Seppo Lohen mukaan lestadiolaisen identiteetin pysyvyys on seurausta seuratoiminnan tehostumisesta ja lestadiolaisyhteisön kiinteytymisestä. Myös yhteiskunnassa yleisesti tapahtunut hajonta ja lisääntynyt turvattomuus ovat tiivistäneet lestadiolaisten rivejä.

- Lestadiolainen identiteetti antaa suojan kodille ja perheelle, ja lapset kokevat yhteisön turvalliseksi. Nuoret tarttuvat mielellään kiinni sellaiseen, joka tuntuu olevan pysyvää ja kestävää. Lestadiolaiset pitävät osaltaan Pohjois-Pohjanmaata pystyssä, jos maakunnassa vain riittää työtä.

-Lestadiolaiset eivät muuta mielellään pois kotipaikkakunniltaan, Lohi sanoo.

(MTV3-STT)