Enontekiö on kunta, joka elää matkailusta. Sille saavutettavuus on elinehto.
Koronan jälkeen Finavia päätti sulkea Enontekiön lentoaseman, mitä kunta ei voinut sallia. Ja niin kentästä tuli osa kunnan infrastruktuuria.
Enontekiön lentokenttä on ollut kunnallinen laitos vuodesta 2021 lähtien. Sinä aikana kentän kiitotiet ja asemataso on asfaltoitu uudestaan ja kentän tiloja on kehitetty.
Nykyisin kenttä on kiireinen marraskuusta maaliskuun loppuun, mutta muun ajan vuodesta siellä on kovin hiljaista.
Kunta kuitenkin uskoo kenttäänsä eikä myynyt sitä yritykselle, joka olisi tahtonut kentän ostaa.
– Kun joku tulee ostohousut jalassa, niin onhan se silloin kiinnostava kohde. Se kiinnostaa meitäkin, sanoo virkaatekevä kunnanjohtaja Eero Ylitalo.
Kenttä vaatii edelleen työtä ja rahaa, mutta kunnassa luotetaan lentokenttään.
– Joudutaan panostamaan tosi paljon, mutta olemme luottavaisia, että jossakin vaiheessa tulee kiitos tehdystä työstä, sanoo Ylitalo.
Hangaarista terminaaliksi
– Kentän lentoliikenneinfra on hyvässä kunnossa, sanoo Enontekiön lentoasema Oy:n toimitusjohtaja Jussi Sorsa.
Sen sijaan rakennuksissa on työtä tehtävänä.
– Nyt on suunnitelmia energiatehokkuuden parantamiseksi.
Vuotuiset 40 000 matkustajaa eivät mitenkään sovi kulkemaan alkuperäisen terminaalin kautta. Niinpä alun perin hangaariksi rakennettu halli on muutettu matkustajakäyttöön. Siellä on tilat myös Tullille ja Rajavartiostolle.
Sisätiloja tarvitaan, sillä kentän vilkkaimmat kuukaudet ovat myös vuoden kylmimmät kuukaudet, eikä matkustajia voi seisottaa hangessa odottamassa lähtöselvityksen tekemistä.
Enontekiölle lennetään pääasiassa Isosta-Britanniasta. Turistit haluavat nähdä lunta, poroja, revontulet ja joulupukin. Osa matkalaisista ei edes yövy Suomessa, kunhan pistäytyvät Brittein saarilta Enontekiölle muutamaksi tunniksi.
Eksotiikkaa on kosolti tarjolla, sillä lentokentältä voi halutessaan jatkaa vaikka moottorikelkalla talvea hämmästelemään.
Huoltovarmuus ja puolustusyhteistyö
Enontekiön kentällä on muutakin merkitystä kuin matkailun parissa toimiminen.
Se on osa Suomen kriittistä infrastruktuuria ja sillä on roolinsa kansainvälisessä puolustusyhteistyössä.
Kun Suomi osallistui ensimmäistä kertaa Naton jäsenenä liittokunnan alueiden yhteisen puolustuksen harjoitteluun, oli Enontekiön kentällä oma roolinsa.
Puolustusvoimissa pidetäänkin erittäin hyvänä, että Enontekiön kenttä on tarvittaessa Ilmavoimien käytettävissä.
– Sillä (Enontekiön kentällä) on merkittävää operatiivista lisäarvoa. Sen sijainti puolessavälissä Norjaa ja Rovaniemeä on hyvä. Saamme alueellista kattavuutta, sanoo Lapin lennoston komentaja, eversti Saku Joukas.
– Tässä tapauksessa on erittäin hieno asia, että Enontekiön kunta otti tämän haltuunsa. Meillä on nyt vilpittömät ja suorat keskusteluyhteydet ja kumppani, johon voimme luottaa, sanoo eversti Joukas.
Kunnassa taas arvostetaan Puolustusvoimia yhteistyökumppanina ja maksavana asiakkaana.
– Kyllä ihan tietoisesti sinivalkoista työtä teemme. Toivomme toki, että heillä on käyttöä meidän kentällemme. Kun saadaan käyttöastetta ylös, niin kunnan rasite pienenee, sanoo vt. kunnanjohtaja Eero Ylitalo.