Lautakunta antoi johtajaylilääkärille 25 000 euron uhkasakon – yksin elävän naisen olisi pitänyt saada hedelmöityshoitoa

Lautakunta totesi, että naisella oli lapsettomuutta aiheuttava sairaus, joten hänellä oli lääketieteellinen peruste lapsettomuushoitoihin hakeutumiselle.

Naisen käyttämän sairaalan viransijaisen johtajaylilääkärin antama ohje kielsi tarjoamasta hedelmöityshoitoja muuten kuin lääketieteellisin perustein ja hoitomenetelmänä ei käytetä luovutettuja sukusoluja.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta kielsi häntä jatkamasta syrjintää ja asetti määräyksensä tehosteeksi 25 000 euron uhkasakon. Se ei ole vielä lainvoimainen.

Lautakunta toimii oikeusministeriön yhteydessä.

Johtajaylilääkärit yrittivät säästää kieltämällä hoidot

Johtajaylilääkärin mukaan sairaalassa noudatettiin syksyllä 2017 yliopistollisten sairaanhoitopiirien johtajaylilääkäreiden vuonna 2015 tekemää linjausta. Yhteisen linjauksen tarkoituksena oli ollut resurssien riittävyydestä huolehtiminen.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan mukaan resurssien riittävyyden varmistamiseksi ei olisi ollut välttämätöntä sulkea naista hänen perhesuhteensa perusteella kokonaan hedelmöityshoitojen ulkopuolelle.

– Asiassa ei ollut selvitetty, etteikö julkisen terveydenhoidon resurssien riittävyyden takaamiseksi olisi ollut valittavana keinoja, jotka eivät olisi merkinneet minkään ryhmän syrjintää, lautakunnan tiedotteessa lukee.

Lautakunnalle antamassaan lausunnossa Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira toteaa, että sillä oli vuonna 2017 käsiteltävänään neljä kanteluasiaa, joissa oli kysymys hedelmöityshoitojen antamisesta. Kaikki liittyivät Valviran mukaan johtajaylilääkärien tekemään linjanvetoon.

Sosiaali- ja terveysministeriön kanta taas on, että hedelmöityshoidon antamisessa ei saa syrjiä eri ryhmiä, kuten naispareja, yksittäisiä naisia, transsukupuolisia ja HIV-positiivisia henkilöitä. Ministeriö korostaa yksilöllistä harkintaa ja onnistumisen lääketieteellisiä perusteita.