Taitoluistelussa esiintymisen kauneus peittää helposti sen, millaisen työn takana näennäinen helppous on – ja vaikka huippu-urheilu on julkista, median kautta yleisölle välittyy vain kapea kaistale urheilijan elämästä.
Taitoluistelija Laura Lepistö voitti ensimmäisenä suomalaisnaisena yksinluistelun Euroopan mestaruuden 2009 ja seuraavana vuonna MM-mitalin. Ne olivat hänen urheilu-uransa kirkkaimmat menestykset, mutta matkaan kuului myös varjoja, jotka eivät julkisuudessa näkyneet. Näistä molemmista Lepistö kertoo tänään julkistettavassa omaelämäkerrallisessa kirjassa Voittava mieli, jonka on kirjoittanut Marika Lehto.
– Urheilusta käydään paljon kriittistä keskustelua. Yleinen narratiivi on, että se on tosi raadollista ja henkisesti kuluttavaa. Halusin, että kirja on realistinen ja silottelematon, mutta jos elämää miettii yleisesti, hyvään elämään kuuluu myös huonoja hetkiä. Ne eivät kuitenkaan vie pois sitä, että kokonaisuutena minun kokemukseni urheilijan polusta oli hyvä. Siihen kuului valoa ja varjoja, Lepistö sanoi STT:n haastattelussa.
LUE MYÖS: Uutuuskirja: Laura Lepistö teki reissun, jonka jälkeen "avohaava kirvelsi vuosia" – "Harkintakykyni ja arvoni raiskattiin niin täysin"
Jälkikäteen ajatellen Lepistön ura huipulla loppui hyvin nopeasti. Hän voitti MM-pronssin keväällä 2010, eikä voinut tuolloin kuvitellakaan, että se oli hänen uransa viimeinen kilpailu.
– Olin MM-mitalin jälkeen siinä fiiliksessä, että nyt se vasta lähtee, mutta siihen se jäikin.
Lepistö taisteli kaksi vuotta vammoja vastaan. Ne tiedettiin julkisuudessa, mutta toista häntä varjostanutta asiaa ei. Keväällä 2009 Lepistön paino oli pudonnut niin, että hänen kuukautisensa katosivat.
"Ei mikään normaalitila"
15:20
Gynekologilla käynnin jälkeen kuukautiskierto saatiin palautettua ehkäisypillereillä, mutta myöhemmin, jo kolmekymppisenä ja kauan urheilu-uran päättymisen jälkeen kesti puolitoista vuotta e-pillereiden lopettamisesta siihen että kuukautiset alkoivat uudelleen.
Lepistö toi asian julkisuuteen ensimmäisen kerran Anna-lehteen antamassaan haastattelussa siksi, että halusi lisätä tietoa aiheesta.
– Se toi vyöryn yhteydenottoja. Muutama huippu-urheilijakin otti minuun yhteyttä, että heillä on samat asiat mielessä. Nykyään tämä asia tiedostetaan paremmin, mutta se ei tarkoita, etteikö yksi jos toinenkin naisurheilija joutuisi samanlaiseen tilanteeseen kuin minä.
Vaikka valmentajalla olisi tietoa, ei urheilijan tilanteen pitäminen silmällä ole yksinkertaista, koska terveystiedot ovat yksityisasia.
– Sekin olisi tärkeää, että valmentaja kysyisi, että onhan kierto normaali. Pahinta, mitä minulle tapahtui, oli se, että lääkäri sanoi minulle, että tämä on tosi yleistä ja otetaan e-pillerit käyttöön. Mutta ei se todellakaan ollut mikään normaalitila, Lepistö sanoo.
LUE MYÖS: Uutuuskirja: Laura Lepistön kotona pirisi puhelin – sitten avasi rahanyörinsä Jorma Ollila
Lepistö käsittelee kirjassaan laajasti myös valmentamista, josta hän toivoo nykyistä moniulotteisempaa keskustelua.
– Silloin puhuttiin paljon siitä, kuka osaa opettaa minkäkin tekniikan. Nyt ajattelen, että valmentaminen on enemmän ihmistuntemusta ja pedagogista osaamista.
Lepistö on nykyisin kahden lapsen äiti. Veisikö hän oman lapsensa luistelemaan?
– Veisin, ehdottomasti. Pian 4-vuotias kummityttöni luisteli äskettäin ensimmäisessä kevätnäytöksessään, ja hänen kestohymynsä näkeminen oli ihanaa. Jos ajattelen kahta poikaani, en mieti, missä he voisivat menestyä. Mietin vain, missä he viihtyisivät ja löytäisivät urheilemisen tai minkä tahansa harrastamisen kipinän.