Poliisin tietoon Suomessa tulee vuosittain noin 1000 lapsen seksuaalista hyväksikäyttötapausta ja noin 300 epäiltyä törkeää lapsen seksuaalista hyväksikäyttöä.
– Suoraan sanottuna tilanne on vakava. Jokainen tapaus on liikaa, keskusrikospoliisin rikoskomisario Sanna Springare sanoo illan Rikospaikka-ohjelman haastattelussa.
Lapsiin kohdistuneiden seksuaalirikosten määrä ei sinänsä ole viime vuosina lisääntynyt, mutta internetin ja sosiaalisen median myötä tekotavat ovat muuttuneet. Erityisesti pimeässä Tor-verkossa tekijöitä on myös vaikeaa, jopa mahdotonta jäljittää.
Springaren mukaan "namusedät" ovat siirtyneet entistä enemmän verkkoon.
– Esimerkkinä ovat pelimaailmat, missä aikuinen tekeytyy lapseksi ja lähtee sitä kautta houkuttamaan lasta. Ensin ollaan peleissä mukana ja keskustellaan niistä. Sen jälkeen pyydetään lähettämään viaton valokuva ja sitä kautta teko lähtee toteutumaan. Sitten pyydetään enemmän ja enemmän. Kun uhri huomaa ettei tämä ole kivaa ja pyytää kuvia takaisin tai lopettamaan, epäilty alkaa kiristää.
Springare muistuttaa, että yhtä lailla pojat kuin tytöt voivat olla seksuaalirikoksen uhreina. Hän itse on tutkinut lapsiin kohdistuneita seksuaalirikoksia kymmenkunta vuotta.
Springaren mukaan lapsen kuulusteleminen on poliisin esitutkinnan yksi vaativimmista toimenpiteistä. Lasta ei saa johdatella millään tavalla.
– Lisäksi haastavaa on se, miten kohtaat lapsen, uhrin, koska lähtökohtaisesti lapsi ei koskaan ole syyllinen eikä mitenkään ole edesauttanut tällaisen rikoksen tekemisessä, Springare sanoo.