Lasse Norreksen Kuunaama-kirja alkaa hänen muistoillaan työstään Dingon managerina.
Musiikkialan vaikuttaja Lasse Norres kertoo maanantaina ilmestyvässä Kuunaama-kirjassaan (Mistake Media) työstään Dingon managerina 1980-luvulla.
Hän myöntää, että pesti ei ollut helpoimmasta päästä, ja kertoo alkaneensa jo epäillä mielenterveyttään selvitellessään bändin jäsenten välejä ja seuratessaan heidän diivailuaan. Kirjan mukaan jotkut muistot Dingo-ajoilta ärsyttävät Norresta niin paljon, ettei hän mielellään edes puhu koko asiasta.
"Työ Dingon managerina ajoi minut skitsofrenian partaalle", hän toteaa kirjassa.
Hän kertoo Dingon jäsenten muun muassa kuluttaneen järjettömät määrät bändin varoja siihen, että he palkkasivat roudareiksi ja muihin hommiin lukemattoman määrän omia, ammattitaidottomia kavereitaan.
"Kiertueporukan kasvaessa majoitus-, ruokailu- ja viinakulut moninkertaistuivat. Sitten täytyi hankkia isompi bussi ja lisää kuljetuskalustoa. Maksoimme, maksoimme ja maksoimme kaikesta siita idiotismista. Olin kauhuissani, vaikka Dingo sai parhaimmillaan 30 000 markkaa keikasta", Norres kertoo kirjassa.
Hän teki Dingon kanssa myös erilaisia matkoja, joista monet menivät kaikkea muuta kuin putkeen. Etenkin Pyhä klaani -levyn levytysmatka Irlannin Dubliniin, maan kalleimmalle Windmill Lane -studiolle, on jäänyt hänen mieleensä. Kyseistä studiota olivat ovat käyttäneet muun muassa Rolling Stones, Paul McCartney ja U2.
"Windmill oli hienoin studio, jonka olin koskaan nähnyt, mutta Dingon jätkät istuivat pubissa. Studiossa he lähinnä joivat viskiä. Kävin välillä kaupungin virastoissa selaamassa taiteilijaverotukseen liittyvia papereita, koska Nipa olisi halunnut muuttaa Dubliniin taiteilijoiden nollaverotuksen takia", Norres muistelee.
