Lapset potkivat, purevat ja lyövät - myös päiväkodin hoitajiaan

Opettajien ammattijärjestö OAJ ja työterveyslaitoksen yhteisessä projektissa kehitettiin lomake, jotta väkivaltatilanteisiin pystyttäisiin tunnistamaan ja niihin voitaisiin työnantajan toimesta puuttua helpommin. Kyselyn tiedoista selvisi, että joka neljäs lastentarhanopettaja on kohdannut työssään väkivaltaa.

– Lapset voivat saada itkupotkuraivareita. Lapset voivat hermostuvat ja lyövät toisia lapsia ja sitten taas hoitotädit joutuvat menemään väliin ja joutuvat sitä kautta osallisiksi. Tai sitten päiväkodissa voi olla esimerkiksi tönimistä jonossa, sanoo erityisasiantuntija Virpi Fagerström Työterveyslaitokselta.

Häiriökäyttäytymistä ei saa sallia - kotonakaan

Kun kyse alle päiväkoti-ikäisestä lapsesta, jonka on vielä vaikeaa hallita omia tunteitaan tai käytöstään, voidaanko silloin puhua väkivallasta? Työterveyslaitoksen mukaan voidaan puhua ja siihen pitää myös reagoida. Tavaroiden viskomista ja toisten lyömistä, ei saa sallia missään vaiheessa.

– Lapselle pitää opettaa toisenlaisia keinoja oman tunnetilansa rauhoittamiseksi. Jos häiriökäyttäytymistä tapahtuu, päivähoidossa tähän asiaan tulee pian puuttua, sanoo Fagerström ja korostaa, ettei vastuu ole ainoastaan päivähoidossa työskentelevillä.

– Kyllä se pitää ihan perheistä lähteä. On vanhempien tehtävä ja vanhempien vastuulla opettaa niitä käyttäytymismalleja mitä saa tehdä ja mitä ei, sanoo Fagerström.

Työterveyslaitoksella muistutetaan, että kyse on myös työturvallisuudesta, johon pitää puuttua.

– Työturvallisuus näkökulmasta kyse on teon toistuvuudesta. Yksittäisiin tapauksiin ja tunteenpurkauksiin pystytään puuttumaan, mutta kyllä näistä ilmoituksista näki, että saattaa olla kyseessä toistavasti häiritsevästi käyttäytyvä lapsi. Sen vuoksi työntekijät ovat keinottomia, että eivät pysty laittamaan kyseiselle lapselle rajoja. Ja se on huolestuttavaa, jos joku lapsi toistuvasti käyttäytyy väkivaltaisesti, lyö tai potkii henkilöstöä ja muita lapsia. Kyllä sellaiseen rupeaa puuttumaan myös muiden lasten vanhemmat, sanoo Fagerström.

Lomakkeet auttavat tunnistamaan väkivaltatilanteita

Uudet ohjeet ja ilmoituslomakkeet laadittiin, jotta väkivaltatilanteita pystyttäisiin tunnistamaan paremmin ja niihin voitaisiin myös puuttua.

– Näihin tilanteisiin pystyään tarttumaan paremmin kun nähdään, kuinka usein tämä toistuu ja mihin aikaan. Ja onko joku tietty tekijä. Tavoitteena on, että tarkemmin raportoidaan ja kerätään tietoa, jotta pystytään tekemään ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä, kertoo Fagerström.

Lomakkeen täyttö on pyritty tekemään niin helpoksi, että siihen käytettävä aika ei ole pois lasten hoidosta. Samalla hoituu myös työturvallisuusvelvoite.

– Tärkeintä on, että he jotka kohtaavat toistuvasti väkivaltatilanteita saavat apua, eikä jäädä sairauslomalle psyykkisistä syistä. On sekin huolestuttavaa, että työntekijä itse pelkää pienen lapsen kanssa työskentelyä, koska vaarana on, että saadaan itse mustelmia, sanoo Fagerström.