Punkit aktivoituvat, kun vuorokauden keskilämpötila ylittää +5 astetta. Riskialueilla niitä vastaan kannattaa suojautua rokottein.
Turun yliopisto on saanut ensimmäisiä tuloksia tutkimuksesta, jossa selvitetään punkkien eli puutiaisten esiintymistä Suomessa sekä niiden levittämien, puutiaisaivotulehdusta aiheuttavien TBE-virusten ja borreliabakteerien esiintyvyyttä. Kansalaisten lähettämistä puutiaisnäytteistä on tutkittu noin kymmenen prosenttia eli runsaat 2 000 kappaletta.
– Näiden ensimmäisten tutkittujen näytteiden mukaan 15–20 prosenttia puutiaisista kantoi borreliabakteeria. Puutiaisaivokuumevirusta kantoi 1,5 prosenttia puutiaisista, filosofian maisteri Jani Sormunen Turun yliopistosta kertoo.
– Borreliaa kantavia puutiaisia löytyi ympäri Suomea, pitkälti kaikkialta sieltä, mistä puutiaisiakin. Puutiaisaivokuumevirushavainnot sijoittuivat pääosin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tunnistamille riskialueille. Punkkien määrässä kaiken kaikkiaan on havaittu lisääntymistä, useilla alueilla määrät ovat moninkertaistuneet.
Borreliabakteeri tarvitsee useita tunteja siirtyäkseen punkista ihmiseen. Borrelioosia vastaan ei ole olemassa rokotetta, mutta sitä voidaan hoitaa antibiooteilla.
Harvinaisempi TBE-virus siirtyy heti punkin pureutuessa ihoon. Viruksen aiheuttamaan puutiaisaivotulehdukseen ei ole olemassa hoitokeinoa, vaan taudin hoito on lähinnä oireiden lievittämistä. Puutiaisaivotulehdusta vastaan voi suojautua rokottautumalla.
Punkkien lisääntymisen myötä myös puutiaisaivotulehduksen esiintyvyys on kasvanut Suomessa viime vuosina. Vielä 2000-luvun alkupuolella tapauksia oli vuosittain keskimäärin noin 20–30. Vuonna 2016 todettuja tautitapauksia oli 61.
