Lämpenevä kevät herättää punkit – asutko tai liikutko riskialueella?

Turun yliopisto on saanut ensimmäisiä tuloksia tutkimuksesta, jossa selvitetään punkkien eli puutiaisten esiintymistä Suomessa sekä niiden levittämien, puutiaisaivotulehdusta aiheuttavien TBE-virusten ja borreliabakteerien esiintyvyyttä. Kansalaisten lähettämistä puutiaisnäytteistä on tutkittu noin kymmenen prosenttia eli runsaat 2 000 kappaletta.

– Näiden ensimmäisten tutkittujen näytteiden mukaan 15–20 prosenttia puutiaisista kantoi borreliabakteeria. Puutiaisaivokuumevirusta kantoi 1,5 prosenttia puutiaisista, filosofian maisteri Jani Sormunen Turun yliopistosta kertoo.

– Borreliaa kantavia puutiaisia löytyi ympäri Suomea, pitkälti kaikkialta sieltä, mistä puutiaisiakin. Puutiaisaivokuumevirushavainnot sijoittuivat pääosin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tunnistamille riskialueille. Punkkien määrässä kaiken kaikkiaan on havaittu lisääntymistä, useilla alueilla määrät ovat moninkertaistuneet.

Borreliabakteeri tarvitsee useita tunteja siirtyäkseen punkista ihmiseen. Borrelioosia vastaan ei ole olemassa rokotetta, mutta sitä voidaan hoitaa antibiooteilla.

Harvinaisempi TBE-virus siirtyy heti punkin pureutuessa ihoon. Viruksen aiheuttamaan puutiaisaivotulehdukseen ei ole olemassa hoitokeinoa, vaan taudin hoito on lähinnä oireiden lievittämistä. Puutiaisaivotulehdusta vastaan voi suojautua rokottautumalla.

Punkkien lisääntymisen myötä myös puutiaisaivotulehduksen esiintyvyys on kasvanut Suomessa viime vuosina. Vielä 2000-luvun alkupuolella tapauksia oli vuosittain keskimäärin noin 20–30. Vuonna 2016 todettuja tautitapauksia oli 61.

Liikutko riskialueella?

Puutiaisaivokuumetta esiintyy Ahvenanmaan lisäksi myös muualla Suomessa, esimerkiksi Turun ja Kotkan saaristossa, Etelä-Karjalassa, Kokkolassa sekä Simon, Kuopion ja Varkauden seuduilla.

– Niiden, jotka toistuvasti oleskelevat ja liikkuvat luonnossa TBE-riskialueilla, tulisi harkita ennaltaehkäisevää rokottautumista: esimerkiksi suunnistajat, purjehtijat, marjastajat ja niin edelleen, infektiosairauksien ylilääkäri Risto Pietikäinen Kymenlaakson keskussairaalasta sanoo.

– Myös luonnossa liikkuvien matkailijoiden on syytä tarkistaa rokotustarpeensa TBE:n osalta, sillä esimerkiksi suuri osa Keski-Euroopasta kuuluu taudin riskialueeseen.

Pahimmillaan puutiaisaivotulehdus aiheuttaa pysyviä neurologisia vaurioita, kuten muisti- ja tasapainohäiriöitä, päänsärkyä, kuulon heikkenemistä, keskittymisvaikeuksia tai halvauksia – jopa kuoleman.

– Puutiaisaivotulehduksen eteneminen on kaksivaiheinen. TBE-virustartunnan saaneelle kehittyy 1–2 viikon kuluttua flunssan kaltaisia oireita, kuten lievää kuumetta, päänsärkyä ja lihassärkyä. Vaivat kestävät viikon verran, jonka jälkeen useimmat paranevat ja saavat elinikäisen immuniteetin, Pietikäinen kertoo.

– Noin kolmannekselle tartunnan saaneista ilmaantuu noin viikon kuluessa uusia oireita, kuten korkeaa kuumetta, päänsärkyä, niskan jäykkyyttä, pahoinvointia ja esimerkiksi sekavuutta tai muita aivotoiminnan häiriöitä. He tarvitsevat välitöntä sairaalahoitoa. Parantavaa lääkettä tai hoitoa puutiaisaivotulehdukseen ei ole olemassa, Pietikäinen jatkaa.

Turun yliopisto jatkaa näytteiden tutkimista selvittääkseen punkkien välittämien taudinaiheuttajien esiintymistä. Nyt valmistuneet ensimmäiset analyysit sekä puutiaisen ja taigapunkin levinneisyyskartat julkaistaan toukokuussa tieteellisessä julkaisusarjassa Emerging Microbes & Infections.

Lähde: Pfizer

Punkkikausi tuo taudit mukanaan

Huomenta Suomessa käytiin läpi punkkien ihmisillä aiheuttamia sairauksia ja niiden oireita toukokuussa 2015.