Lahnapihvejä pöytään - Saaristomeren tilaa parannetaan särkikalojen tehokalastuksella

Kalastajalle särkikalojen kalastus on tervetullutta lisätuloa.

- Täytyy olla mahdollisimman monipuolinen. Pyytää kaikennäköistä kalaa. Enää ei pärjää pelkällä verkkokalastuksella, kuhakalastuksella. Meillä on aika paljon vaikeutunut tämä kalastus hylkeiden ja merimetsojen takia, sanoo kalastaja Hannu Lahtonen Turun saariston Airistolta.

Saalis hyödynnetään kokonaan

Alkuvaiheessa särkikalojen kalastukseen osallistuu viisi kalastajaa. Tavoitteena on tänä vuonna kalastaa Saaristomerellä noin 100 000-200 000 kiloa särkikalaa.

- Tavoite on saada lahna ja särkikala takaisin ihmisten ruokavalioon, hyötykäyttöön. Ja siinä samalla kierrättää saaristomerestä ravinteita, kertoo hanketta rahoittavan John Nurmisen Säätiön projektipäällikkö Miina Mäki.

Yli puolikiloiset kalat jatkavat matkaa kalastajilta massaamoon. Pienemmät kalat ja perkausjätteet päätyvät sianrehuksi tai biokaasuksi.

Jatkojalostajalle olisi tärkeää, että kalaa tulisi käsiteltäväksi tasaista tahtia.

- Kalan saatavuus tänä keväänä ja kesänä on ollut haasteellista. Kalan saatavuus ei ole ollut tasaista ja se luo tänne jatkojalostajalle suuria paineita, toteaa Kala-Apu Oy:n toimitusjohtaja Pekka Matikainen.

Joni Mikkonen syöttää lahnoja massauskoneeseen.

Lahnapihvit ovat lähiruokaa

Kalamassa on valmista raaka-ainetta esimerkiksi lahnapihveihin. Niitä syödään jo monissa Turun seudun kouluissa ja hoitolaitoksissa. Lähiruokainnostus auttaa lahnapihvien markkinoinnissa.

- Se on se lähituotanto ja kotimaisuus ja eettinen proteiinilähde ihmisille. Kun puhutaan hyönteisten syönnistä jo, näkisin, että ensiksi kannattaisi käyttää tämmöinen kotimainen luonnonvara, jota meressä on, huomauttaa Miina Mäki.

Pilottivaiheen jälkeen tavoitteena on saada särkikalat hyötykäyttöön muuallakin Suomen rannikkoalueilla. Jos saalis nousee tavoiteltuun miljoonaan kiloon vuodessa, merestä poistuu samalla 8 tonnia fosforia.

Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan kalastus poistaa Suomen vesistä vuosittain noin 600 tonnia fosforia.

"Lahna oli herrojen herkku"

Särkikalojen tehokalastusta ja hyödyntämistä on kokeiltu aiemminkin, mutta monet hankkeet ovat kuivuneet kokoon. Nyt epäonnistumisia yritetään välttää liittämällä mukaan tutkimusta. Seurantatutkimuksella selvitetään särkikalojen kalastushankkeen vaikutuksia kalastoon ja ekosysteemiin.

- Me analysoidaan paitsi se, mitä me on tehty, myös se, mitä muut ovat tehneet. Etsimme pullonkaulat ja yritämme päästä askeleen eteenpäin siitä, mihin on aiemmin jääty. Jos jotain riskejä esimerkiksi kalastolle ilmenisi, voimme lopettaa tai muuttaa hanketta.

Kalastaja uskoo hankkeeseen.

- Tämä lähtee nyt ensimmäistä kertaa kaupallisessa mielessä liikkeelle. Särkikalasta tehdään lopputuote ja sillä on kuluttajat. Siitä on puhuttu pitkään, mutta jostain syystä on epäonnistuttu. Nyt näyttää, että tämä onnistuu, iloitsee Hannu Lahtonen.

Lahtonen ihmettelee, miksi suomalaiset hyljeksivät lahnaa ruokakalana.

- Sehän oli herrojen herkku vielä 50-luvulla. Helsingin herrat menivät Kämppiin syömään lahnaa, uunilahnaa.