Lähiöjäätelö hurmaa – Suomen jäätelöbuumi ei rajoitu kesään

Moni mieltää pienvalmisteisen jäätelön maaseudun maitotiloille, mutta osataan sitä keskellä lähiötäkin. Itä-Helsingin Kontulaan perustettu 3 kaveria -jäätelötehdas nauttii kaupunginosassaan lähes kulttisuosiota.

– Me myydään tällä hetkellä 50 paikkaan jäätelöä, mutta jonossa on toiset 50 tällä hetkellä. Uusia asiakkaita ei yksinkertaisesti voida ottaa. Ei vain yksinkertaisesti pystytä tekemään niin paljon kuin kansa haluaa, kertoo Heikki Huotari, yksi kolmesta kaverista, jotka vaihtoivat muut elintarvikealan työnsä jäätelöhommiin viime vuonna.

Kontulan K-supermarketista kerrotaan, että paikallisen jäätelön edelle kiilasi kesäkuun myyntitilastoissa vain litran vaniljajäätelö. Kuluttajat ovat valmiita maksamaan lähijäätelöstä lähes kymmenkertaista litrahintaa "perusvaniljaan" verrattuna.

– Kuluttajat haluavat tuotteita aidoista raaka-aineista. Jos etiketissä sanotaan, että mansikkaa ja vaniljaa, niin tuotteen pitää maistua mansikalle ja vaniljalle, Huotari jatkaa.

Jäätelölitroissa on eroja

Tosin lähijäätelön eron puoli kiloa painavaan peruslitrajäätelöön huomaa usein jo puntarilla.

– On vain yksi tällainen tapa perinteisillä jäätelömyllyillä valmistaa jäätelöä, silloin litra painaa 800–900 gramman verran. Jäätelöä pitäisikin myydä kilohinta- eikä litrahintaperusteisesti, että ihmisille tulisi oikea mielikuva, mitä jäätelö oikeasti maksaa, kertoo leipomoyrittäjä Petri Laukontaus, jonka yritys Coquus tuottaa muun muassa vuohenmaitojäätelöä ravintoloille.

Kontulan kaveruksille on tärkeää, että kuluttajat tietävät raaka-aineiden alkuperän. Haaveena on oma maitotila, jolloin jokaisessa jäätelöpurkissa voisi lukea, kuka on lypsänyt jäätelön maidon ja milloin. Jo nyt tehtailijoilla on vastaava tieto marjoistaan, joita he saavat kotimaisilta marjatiloilta.

Paikallisen jäätelön houkuttelevuutta lisää se, että suuret valmistajat Valio ja Ingman myivät tuotantonsa Nestlelle ja Unileverille. Kontulan jäätelömiesten mukaan ilman tätä kilpailu maitomarkkinoilla olisi ollut liian kovaa Suomessa jäätelön pienvalmistajille.

Kolme kaveria ei pärjää enää täysin kolmistaan. Käsin pakattuja purnukoita lähtee kauppoihin päivittäin toista tuhatta, joten apuun on palkattu kuusi uutta työntekijää, joille tehtaan sijainti oli tuttu. He työskentelivät Primulalla samoissa tiloissa ennen kuin jäivät työttömiksi pari vuotta sitten.

– Meiltä on tultu kysymään ovelta, saako jäätelöä tulla maistamaan. Mutta on tultu myös kysymään, saako tulla töihin, Huotari naurahtaa.

Jäätelöbuumi ei rajoitu kesään

Lähijäätelön menestyksen takaa se, että Suomi on jäätelöhullua kansaa. Jäätelön vuosittainen kulutus on Euroopan suurinta ja maailmallakin ollaan kärkiviisikossa. Kun 3 kaveria esitteli jäätelöitään helmikuussa pienessä kaupassa, nousi kaverusten mieleen epäilys, tuleekohan tästä mitään. Turhaan.

– Ulkona oli 10 astetta pakkasta ja hirveä sää. Kaupassa kävi päivän aikana 800 asiakasta, ja myimme sata purkkia, Huotari muistelee yhä ihmetellen.

Pienjäätelöyrittäjillä on myös suuryrityksiä läheisempi suhde faneihinsa. 3 kaverin tehtaan seinä on täyttynyt muutaman viikon aikana viesteistä, jossa ylistetään kaverusten jäätelöitä ja koko liikeideaa.

– Yksi teki meille sovelluksen, jolla voi katsoa, missä jäätelöämme myydään. Ei halunnut mitään korvaukseksi, mutta vein jäätelöä kotiovelle ja juotiin kahvit, Huotari kertoo.

Coquusin Laukontaus toivoo lisää rohkeita pienjäätelöyrittäjiä alalle.

– Jäätelönteko on hauskaa, se antaa sijaa innovaatioille, aika pienellä investoinnilla pääsee alkuun. Uskon, että pienvalmisteinen lähijäätelö on vasta tiensä alussa.

Korjattu 4. kappaletta 1. väliotsikon jälkeen. Ingmanilla on yhä jäätelöntuotantoa Suomessa, toisin kuin alkuperäisessä jutussa kerrottiin.

Aiheesta lisää Makuja-sivustolla.