Julkaistu 16.09.2009 23:58(Päivitetty 02.02.2010 14:09)
Miksi en päästä lähelleni ihmistä, jonka kanssa seurustelen ja asun yhdessä, harrastan seksiä, suunnittelen yhteisiä lomia, ja josta välitän?
Arki on täynnä sanailua, riitaa ja merkitseviä silmäyksiä. Kaikki on vain murjottamista tai loukkaantumista, vaikka puolison ei pitäisi olla minkäänlainen uhka. Tämä on totta yhä useammassa parisuhteessa.
Väestöliiton parisuhdekeskuksen mukaan ihmissuhteiden haasteet lisääntyvät vaativassa yhteiskunnassa. Toimiva parisuhde perustuu kahden ihmisen aitoon kohtaamiseen – tässä ja nyt. Kun aikuisen parisuhdetta värittävät sisäistetyt suojautumismallit, ihminen sulkee sekä itsensä että kumppaninsa rakkauden ulkopuolelle.
Parisuhdeongelma ei ammattiauttajien mukaan aina välttämättä parane puolisoa vaihtamalla. Kun rakkaus muuttuu vaikeaksi, kannattaa kääntää katse omaan mieleen. Silloin voi huomata esimerkiksi suojaavansa itseään läheisyydeltä.
ShutterstockCopyright MTV Oyj 2008/Shutterstock
Kiintymyshäiriöt ovat yleisiä
”You are my everything”, lauletaan karaokessa, mutta arjessa läheisyys ei ole itsestäänselvyys. Toisen päästäminen lähelle voi olla vaikeaa, vaikka ulospäin kaikki näyttäisi avoimelta.
Parisuhde – intiimiys – seksuaalisuus: Teoriaa ja käytäntöjä pariterapiasta -julkaisu on kokoelma kotimaisten pariterapeuttien kirjoittamia artikkeleita. Kirjan mukaan kiintymyshäiriöt ovat todella yleisiä.
Myös Heidi Valasti käsittelee parisuhteen kipeitä asioita kirjassaan nimeltä Rakasta rohkeasti.
Valastin kirjan mukaan rakastumiselle on usein tilaus elämässä, mutta jos suhdetta ei tietoisesti rakenneta ja ylläpidetä, voi ensihuuman jälkeen lopputuloksena ollakin tukahdutettujen tunteiden likaviemäri:
– Onnellisuuden tilassa ihminen on paljaimmillaan. Toiseen haluaa tutustua, mutta ikävien asioiden yli olisi houkuttelevaa hypätä.
Kuva: FutureimagebankMTV Oyj
Pinnan alla kytee
Parisuhteen alkuvaiheeseen liittyy usein kumppaniin kohdistettu tiedostamaton toive: rakasta minut ehjäksi. Tasapainoinen ihmissuhde tekee hyvää itsetunnolle, ja samalla olisi tilaisuus päästää irti pettymyksen ja katkeruuden tunteista.
Kaikki ei kuitenkaan ole näin yksinkertaista. Harva pystyy repimään irti vuosien aikana rakennetun panssarin, etenkin kun sillä peitetään herkkiä haavoja. Suojaukset voivat tulla päälle ja arkea alkavat täyttää riidat, loukkaantumiset ja mököttäminen.
Usein riitelyn syy on jokin muu kuin se, mikä näkyy ensin päälle. Pinnan alla vastaustaan odottaa monesti isompi kysymys: Miksi aloin suojata itseäni riitelemällä ja loukkaantumalla?
– Suojausta on tarvittu ehkä aikaisemmin ja siitä ei haluta päästää irti, että jäisi jotain omaa etäisyyttä pahan päivän varalle. Jos taas tällaisessa tilanteessa omat tunteet käyvät ylivoimaisiksi kohdata, otetaan etäisyyttä toiseen ja käännytään kumppanista pois, todetaan Väestöliiton parisuhdekeskuksesta.
Sieluun kätketyt loukkaantumiset, pettymykset ja viha estävät tehokkaasti läheisyyden ja hellyyden osoittamisen sekä keskustelun. Niiden purkaminen on pelottavaa ja samalla hyvin tärkeää ilman syyttelyä ja puolustelua, toteaa myös Heidi Valasti kirjassaan.
Nykyaikana on tullut tavoitteeksi elämän maksimointi. Valastin mukaan parisuhteeseen liittyy kuitenkin epävarmuutta, rutinoitumista ja pettymyksiä. Niiden käsittelemistä voi oppia kahden aikuisen läheisessä suhteessa.
Kuva: FutureimagebankMTV Oyj
Tukahdutettuja tunteita
Taustalla voi olla myös tukahdutettuja tunteita, joita on kertynyt matkan varrella tai omaksuttu lapsuudessa. Vaarana on, että ei enää tunnista omia tunteita. Tästä seuraa helposti ristiriitaista reagointia aikuisuudessa. Suututaan ja loukkaannutaan puolisolle, vaikka oikea tunne olisikin esimerkiksi suru. Toisen on sitten vaikea ymmärtää, että kumppani tarvitseekin lohtua, vaikka hän murjottaa. Oikeiden tunteiden päälle siis liimataan selviytymistunne.
Myös Valastin mukaan on tärkeää erottaa toisistaan loukkaantuminen, joka kumpuaa jostain kauempaa, omasta menneisyydestä, ja sellainen loukkaantuminen, joka on selvästi asiallinen reaktio nykyhetken tilanteeseen.
– Kun aito tunne on kadoksissa, koko Minä on hukassa. Parisuhteessa voi kihlautua, muuttaa yhteen, mennä naimisiin ja hankkia lapsia, mutta näillä asioilla ei korjata kiintymyssuhdehäiriötä, opastaa Valasti kirjassaan.
Oivalluksen ilo
Väestöliiton parisuhdekeskuksen mukaan itsensä hoitaminen hoitaa myös suhdetta. Matka omaan turvattomuuden tunteeseen on yksi aikuisiän matkoista. Se ravistelee ihmistä syvältä. Vasta tunteiden tunnistamisen kautta ihminen kuitenkin vapautuu etsimään rakkautta itsestään sen sijaan että vaatii koko ajan toisilta, tai yrittää saada rakkautta suorittamisen avulla.
– Yksi aikuistumisen voimavaroja on rajallisuuden ymmärtäminen. Parisuhdekeskuksessa nähdään, kuinka arjen kulissit ja naamiot riisutaan pois. Silloin huomaa, miten tärkeää on aito läheisyys ja kiintymys. Itsensä hoitaminen on etuoikeus ja arjen solmuja voi ratkoa yhdessä puolison tai tarvittaessa ammattiauttajan kanssa.
Kuva: Shutterstock
Valtatie omiin tunteisiin
Väestöliiton parisuhdekeskuksen mukaan läheisyys toteutuu, kun omaa toimivan yhteyden omiin tunteisiinsa, ja tietää mikä itselle on hyväksi. Silloin kestää paremmin aitoa rakkautta, ja kykenee myös olemaan toista ihmistä kohtaan luottavainen ja lähellä. Kun olo tuntuu turvalliselta, ei tarvitse enää esittää mitään. Toinen ihminen ei ole enää uhka, eikä läheisyyttä tarvitse enää hylkiä.
– Aidot tunteet lisäävät läheisyyttä. Ne eivät ole aina mukavia, mutta ne ovat todellisia. Näytelmä parisuhteessa päättyy ja oikea elämä alkaa, kun löydämme tunnemaailmasta omannäköiset saappaat, joilla matkaa tehdään.
Myös Heidi Valastin kirjan mukaan rakkaudessa tarvitaan vuorottelevaa huolenpitoa, kuuntelemista ja kuulemista, uskallusta kertoa heikkouksista ja peloista. Toisen toiveista, unelmista ja peloista ei voi tietää ellei tämä itse kerro tunteistaan.
Omana itsenä eläminen vaatii rohkeutta tulla tietoiseksi kipupisteistään ja menneisyydestään, niihin kuitenkaan juuttumatta. Kaikki uusi kaipaa myös harjoittelua, kunnes siitä tulee tuttua ja turvallista. Mutta kun löytää tien ja ymmärryksen omiin tunteisiin, astuu kynnyksen yli mahdollisuuteen, joka vie eteenpäin, Väestöliiton parisuhdekeskuksen julkaisussa rohkaistaan.
Teksti: Marianne Nygård
Kuvat: Shutterstock, Futureimagebank
Lähteet: Väestöliiton parisuhdekeskus
Heidi Valasti; Rakasta rohkeasti – uskalla lähteä, uskalla jäädä, Minerva Kustannus Oy, 2008 Parisuhde - intiimiys - seksuaalisuus: Teoriaa ja käytäntöjä pariterapiasta / Väestöliiton pari- ja perheterapeutti Vuokko Malinen, Paula Alkio (toim.),Väestöliitto, 2004
