"Lääkärit liian varovaisia" - Uusittu laki potilaan valinnanvapaudesta terveydenhuollossa ei toimi

Uudistuksen tavoitteena oli lisätä valinnanvapautta, purkaa jonoja ja parantaa hoidon laatua. Tosiasiassa yhteisten toimintamallien puute ja byrokraattisuus ovat kuitenkin tyrehdyttänyt hoitopaikkojen vaihdot. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuksen mukaan vain 2,5 prosentia suomalaisista on vaihtanut hoitopaikkaa viimeisen vuoden aikana. Kyse on myös lääkärien aktiivisuudesta.

– Aika huonosti se vielä toimii. Ollaan hyvin varovaisia ehdottomaan tai itseasiassa toimimaan lain mukaisesti. Lääkärin tehtävänä olisi toimia potilaan neuvonantajana, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen johtava asiantuntija Maijaliisa Junnila muistuttaa.

Junnilan mukaan Suomessa on terveydenhuollon piirissä ylikapasiteettia ja lääkärit eivät välttämättä aina halua siirtää potilaita omalta taholta muualle.

– Ollaan totuttu toimimaan omissa piireissä, tunnetaan ne omat palvelut ja muiden palveluja ei oikein tunneta. Mutta kyllä siinä on myöskin hieman kyse siitä, että ei haluta lähettää potilaita muiden tuottajien pakeille, Junnila myöntää THL:n tutkimuksiinkin vedoten.

Myös Kilpailu- ja kuluttajaviraston erikoistutkija Helena Tuorilan mukaan lääkäreiden rooli on ratkaiseva siinä kuinka hyvin valinnanvapaus toteutuu.

– Toimivuus riippuu todella paljon lääkäristä. On varmasti niitä lääkäreitä, jotka haluavat, että potilaat asioivat niissä paikoissa, joissa on perinteisestikin asioitu. Mutta on varmasti niitä lääkäreitä, jotka haluavat hyödyntää tämän valinnanvapausjärjestelmän tuomia uusia mahdollisuuksia hyväksi. Jos potilas haluaa siirtyä johonkin uuteen paikkaan, niin häntä autetaan tämän valinnan tekemisessä, Tuorila sanoo.

Byrokratian kukkanen

Kohta kaksi vuotta voimassa ollut laki on myös hyvin byrokraattinen. Potilaan pitää esimerkiksi ilmoittaa halustaan siirtyä toisen palveluntarjoajan piiriin kolme viikkoa ennen palvelun käyttämistä uudessa paikassa. Asiakas ei voi myöskään valittaa, mikäli hoitopaikan vaihtaminen ei onnistu.

Potilaan kannalta keskeisenä ongelmana on myös tiedonsaannin vaikeus siitä missä jonoja on, missä ei tai siitä mikä on palvelun laatu eri toimipisteissä.

– Kuntakohtaista tietoahan meillä on ollut pitkään ja sitä on tilastoista saatavilla, mutta nythän kyse on toimipaikan valinnasta ja sen tiedon aikaansaaminen kestää oman aikansa, Maijaliisa Junnila sanoo.

Myös julkisen puolen terveyspalvelujen markkinointi on Suomessa vielä varsin vähäistä ja jopa paheksuttavaa.

– Terveysasemat, sairaalat eivät ole vielä oikein oppineet mainostamaan niitä omia palvelujaan ja kertomaan kuluttajille siitä minkälaisia palveluja on tarjolla ja miten niitä voi hankkia, erikoistutkija Helena Tuorila kertoo.

Rahoitusratkaisu uusiksi

Hallitus vääntää edelleen sote-ratkaisun kimpussa. Alueiden määrästä ja rahoituksen perusratkaisusta pitäisi löytää yhteisymmärrys tämän kuun aikana. Asiantuntijat pitävät valinnanvapauskokonaisuuden huomioimista rahoituksen järjestämisessä ensisijaisen tärkeänä.

– Omasta mielestäni se olisi ehdottoman tärkeää, koska valinnanvapaus pystyy kehittämään koko terveydenhuoltojärjestelmää myönteiseen suuntaan. Se millä tavalla järjestelmä on nyt toteutettu ikään kuin tuhoaa monet uudet innovaatiot, joita palveluntuottajilla olisi. Niitä ei oteta koskaan käyttöön, koska julkinen sektori ei hyödy erityisesti siitä, että potilaat hyödyntävät tätä valinnanvapauttaan, Kilpailu- ja kuluttajaviraston erikoistutkija Helena Tuorila sanoo.

Valinnanvapaus vaihtaa hoitopaikkaa on tällä hetkellä julkisen puolen sisällä. Mahdollisuus jatkossa siirtyä myös yksityiselle puolelle uuden sote-rahoituksen turvin voisi parantaa perusajatusta hoidon saatavuudesta ja hoitojonojen purusta.

– Hoidon portaaton ja viiveetön saaminen edellyttää, että me saadaan kaikki resurssit käyttöön. Eli käytännössä se tarkoittaa, että meillä on yksityinen ja kolmassektori mukana palvelun tuottajina, THL:n Junnila sanoo.

– Ihanteellista olisi jos potilas voisi valita sen hoitopaikkansa täysin vapaasti. Yksinkertaistettaisiin tätä koko järjestelmää niin, että kansalainen voisi ihan perustapauksessa päättää meneekö hän julkiseen terveyskeskukseen vai sitten yksityiselle lääkäriasemalle, Kilpailu- ja kuluttajaviraston erikoistutkija Helena Tuorila komppaa.

Hallituksen on määrä tehdä päätöksensä sote-rahoituksen perusratkaisusta vielä lokakuun aikana.