Lääkärit: Kriisialueiden konfliktit ja suomalaisten asenteet raaistuneet

Näin tiivistää Meilahden sairaalan päivystyskirurgian ylilääkäri Ari Leppäniemi sodankäynnin muutoksen. Leppäniemi on kokenut konfliktialueiden vapaaehtoistyöntekijä. Takana on Kamputsean, Etelä-Sudanin ja Afganistanin sisällissodat, mutta myös muun muassa Aasian tsunami 2004 ja Malagan suomalaisturisteja koskenut bussiturma.

Leppäniemen mukaan kansainvälinen juridinen ilmapiiri on muuttunut.

– Nykyään käytetään paljon siviiliväestöä ihmiskilpinä ja terrorisoidaan siviilejä.

Kriisipesäkkeet raaempia

Leppäniemen kollegat allekirjoittavat saman ilmiön.

– Kriisit ovat tulleet selvästi raaemmiksi. Se on selvä asia. Ei ennen Punaisen Ristin tai MSF:n työntekijän yleensä tarvinnut kokea omaa elämäänsä ja henkeä uhatuksi, sanoo verisuonikirurgian dosentti Hannu Savolainen Pohjois-Karjalan keskussairaalasta.

– Jos tällaisia uhkatilanteita sattuu, niin se valitettavasti johtaa siihen, että siellä ei voida toimia ja vedetään henkilöt pois, plastiikkakirurgi Erkki Tukiainen.

Myös Tukiaisella on laaja kokemus. Hän on ollut auttamassa Thaimaan tsunamikaaoksessa ja Malagan bussionnettomuudessa, mutta myös Afrikan ja Aasian sotakonflikteissa. Tukiaisen mukaan tällä hetkellä monissa kriisipesäkkeissä ei kunnioiteta kansainvälisiä humanitäärisiä periaatteita. Hän harkitsee lähtevänsä taas maailmalle - tällä kertaa Jordaniaan.

– Kenttäsairaalaa rakennetaan parhaillaan, suomalaisin voimin. Se tulee olemaan merkittävä apu, sillä epäilen, että monessa paikassa Syyrian puolella sairaalajärjestelmä on tuhottu, Tukiainen jatkaa.

"Suomalaiset maailman kovimpia valittajia"

Savolainen on tehnyt kriisityötä 20 maassa. Kotiin palattuaan hän huomasi merkillisen ilmiön.

– Missään maailman maassa ihmiset eivät valita yhtä paljon kuin Suomessa. Se on näin. Ja elämme huikean luksuksen keskellä, Savolainen ihmettelee.

Hän on kiinnittänyt huomiota suomalaisten asenneilmapiirin muutokseen.

– Se näkyy niin, että ei haluta auttaa. Ajatellaan, että ihmiset ikään kuin ovat itse ne kärsimykset itselleen aiheuttaneet.

"Kenttätyö on seikkailu"

– Kenttätyö on kirurgiaa parhaimmillaan. Se on seikkailu. Työn tuloksen näkee heti. Se on palkitsevaa. Ja hirmuisen vähän on komiteoita ja kokouksia, Leppäniemi kertoo.

– Kun näkee sellaisen lapsen, joka on koko elämänsä kontannut, ensimmäistä kertaa seisovan, niin sellaista hymyä ei voi rahalla ostaa, Keniassa lukuisia kertoja käynyt kirurgian ylilääkäri Tapio Hakala tiivistää.

Kirurgien mukaan suomalaisten vapaaehtoisten avunantajien halukkuus lähteä maailmalle ei ole vähentynyt. Seikkailu siis myös palkitsee vahvasti.