Avun maalaislääkäri Tapani Kiminkinen vastaa Studio55.fi-tv-lähetyksissä ja nettisivuilla katsojien kysymyksiin. Tällä kertaa haluttiin tietää, mikä on totuus kolesterolilääkkeiden tarpeellisuudesta ja haittavaikutuksista. Alla Kiminkisen vastaus.
Suuren valtimosairausriskin potilaat tarvitsevat yleensä myös lääkehoitoa, mikä on nykyään ensisijaisesti statiini. Sepelvaltimosairauskohtauksen yhteydessä suuriannoksinen statiinihoito aloitetaan välittömästi potilaan ikään ja sukupuoleen katsomatta. Sama koskee myös aivoinfarktipotilaita.
Toistaiseksi tuntemattomasta syystä myös diabeteksessa, etenkin tyyppi kakkosessa, naisten vaara sepelvaltimotautikuolemaan on paljon miehiä suurempi, joten siinäkin statiinille on käyttöä. Tulevaisuudessa aletaan saada lisää työkaluja sepelvaltimotautikuoleman vaaran arvioimiseen.
Elämisen tavat muodostavat perustan rasvojen hoidolle. Kun lääkettä tarvitaan, on statiini standardi. Sen markkinoille tulo vuonna 1987 mullisti kolesterolin lääkehoidon, koska tehokasta lääkettä ei aiemmin ollut. Statiini estää maksan kolesterolisynteesiä ja edistää LDL:n (pahan kolesterolin) poistumista.
"Hankalia sivuoireita ei tule sietää"
Statiineja on kahdenlaisia: vesi- ja rasvaliukoisia. Arvellaan, että tällä ominaisuudella olisi merkitystä, sillä vesiliukoiset eivät pääse aivoihin. On nimittäin arveltu, että statiineilla voisi olla haitallisia vaikutuksia kognitioon.
Arvostetussa Lancetissa syyskuussa julkaistun, alan parhaimpien tutkijoiden laatiman artikkelin (Interpretation of the evidence for the efficacy and safety of statin therapy) mukaan statiinit eivät aiheuta dementiaa. Päinvastoin ne estävät vaskulaarista eli verisuoniperäistä dementiaa.