Lääkäri paljastaa, minkälainen on vaikea potilas ja miten käyttäytyy potilas, jota tuntuu turhauttavalta hoitaa.
Antti, 28, on työskennellyt terveyskeskuslääkärinä runsaat kaksi vuotta. Työ on paitsi antoisaa, myös raskasta. Ammattilainen paljastaa Helmelle, mikä lääkärin työssä on vaikeaa.
Lääkäri tapaa työnsä kautta lukuisia uusia ihmisiä. Huolien painamat ihmiset käyttäytyvät vastaanotolla hyvin erilaisesti; osa ei anna puhetulvaltaan lääkärille puheenvuoroa, toiset eivät saa sanaa suustaan. Ihannepotilas kertoo ongelmistaan selkeästi ja pysyy aiheessa. Työ vaikeutuu, kun vastaanotolle saapuu potilas, joka ei osaa kuvailla kipuaan selkeästi. Vaikeinta on kuunnella ihmistä, jonka puhe rönsyilee ja etenee epäkronologisesti.
– Silloin voi ajautua pohdinnassaan täysin väärille raiteille. Myös oireitaan dramatisoivan ja liioittelevan potilaan tunnistaa helposti. Tällainen aiheuttaa lääkärissäkin tietyn vastareaktion ja skeptisyyden, mikä ei ainakaan auta potilaan tilannetta, Antti kertoo.
Antti huomauttaa, että ihmisiä kuuntelemalla saa yllättävän paljon irti. Päivystystyö on hänen mukaansa lisännyt varmuutta siitä, milloin on hätä ja milloin ei.
Harmina vaaralliset ja ylimieliset potilaat
Ilmaisukyvyn lisäksi hoitotyöhön vaikuttaa myös potilaan asenne. Vaikein potilas on Antin mukaan ylimielinen ja hankala.
– Joillakin potilailla on jokin näkemys jonkin tutkimuksen tai lähetteen tarpeesta, ja kun selitetään, että tällainen ei ole hyödyllistä tai mahdollista vallitsevien resurssien puitteissa, asiasta ruvetaan vänkäämään ja lähdetään sitten ovet paukkuen. Olisihan se mahtavaa, että kaikki asiat voisi selvittää kertakäynnillä ja vaikkapa keskellä yötä, mutta kun niin ei vaan ole, Antti sanoo.
Hankala potilas on Antin mukaan myös sellainen, joka kuvittelee olevansa tärkeämpi kuin muut potilaat.
– Hän haluaa kaiken nyt ja heti. Hän kuvittelee, että ihmiseen ei saa tulla mitään vikaa tai että lääketiede pystyy selittämään ja korjaamaan jokaisen vaivan. Hän käy monella lääkärillä, muttei kuitenkaan luota yhteenkään heistä eikä toimi heidän ohjeiden mukaisesti ja ajattelee, että syy hänen ongelmien jatkumiseen on lääkäreiden kiinnostuksen puute. Hän ei tule kenenkään kanssa toimeen eikä näe mitään vikaa itsessään. Huutaminen ja vaatiminen johtaa turhiin tutkimuksiin ja ylidiagnostiikkaan. Tällainen potilas kuormittaa hoitajia, lääkäreitä ja koko terveydenhuoltoa, Antti kritisoi.
Lääkäri kohtaa työssään myös vaaratilanteita ja ihmisiä, jotka suhtautuvat terveyteensä välinpitämättömästi.
– Erityisen vastenmielistä on hoitaa sellaisia potilaita, jotka ovat vaarallisia ja uhkaavia siitä huolimatta, että teet kaikkesi auttaaksesi heitä. On myös järkyttävää, jos ihminen ei ota mitään vastuuta itsestään ja silti olettaa, että hänet hoidetaan jaloilleen kerta toisensa jälkeen, Antti pahoittelee.
Lääkäri saa olla empaattinen
Surulliset ihmiskohtalot ovat osa lääkärin työtä. Vaikka ikävät tapaukset koskettavatkin, ammattilaisen tehtävä on etäännyttää itsensä vaikeissa tilanteissa.
– Se ei kuitenkaan tarkoita, etteikö lääkäri voi olla empaattinen. Olen mielestäni tässä aika hyvin onnistunut, mutta silti sitä joskus itsekin herkistyy, Antti kertoo.
Rankkoja työkokemuksia voi tarvittaessa käydä läpi työkavereiden kanssa.
– Hieman pidemmän työmatkan etuja on se, että kun töiden jälkeen hyppää autoon ja laittaa radion päälle, ikävät asiat yleensä ehtii sulaa pois mielestä kotimatkan aikana. Ja jos vielä on jotain mielen päällä, voi omaa taakkaa purkaa jakamalla ajatuksia tässä tapauksessa epäonnisen puolison kanssa, Antti kertoo.
Haastateltavan nimi on muutettu.
Kuvien henkilöt eivät liity juttuun.
Kuvat: Shutterstock