Jokainen voi hankkia laajakaistayhteytensä suoraan teleoperaattorilta, mutta taloyhtiön yhteishankinnoilla sellaisen voi saada oleellisesti halvemmalla.

- On olemassa tällaisia kiinteistöliittymiä tai kimppaliittymiä jossa taas palveluntarjoaja tuo omat laitteistot talon tiloihin ja laskuttaa itse, kertoo Suomen Kiinteistöliiton lakimies Tiina Hallberg.

- Jos taloyhtiössä lähdetään tällaista tällaista toista tapaa, kysymys on taloyhtiön jakamasta lähiverkkoliittymästä jossa taloyhtiö ostaa itse laitteiston ja jakaa yhteyden halukkaille asukkaille.

Laajakaistavaihtoehtoja

Henkilökohtainen liittymä

Jaettuun yhteyteen perustuva liittymä

- kiinteistöliittymä

- taloyhtiön oma liittymä

Jo aivan laajakaistahankkeen alussa kannattaa asukkailta ennakoivasti selvittää, miten he suhtautuvat yhteishankintaan, minkälaisia yhteyksiä he haluavat ja paljonko ovat valmiita niistä maksamaan.

Taloyhtiön laajakaistaratkaisuun vaikuttaa oleellisesti se, missä kunnossa sen puhelinverkko on. Se selviää parhaiten ammattilaisten tekemällä kuntotutkimuksella, jolla voidaan samalla selvittää antenniverkon kunto ja digi-kelpoisuus. Viestintäverkon kuntotutkimuksia tekevät Sähkö- ja teleurakoitsijaliiton sekä Satelliitti- ja antenniliiton jäsenyritykset

Taloyhtiön laajakaistaratkaisun tekninen ydin on talojakomossa, jonne järjestelmän toimittaja tuo tarvittavat laitteet. Siellä toimiminen ei todellakaan saa olla nörttiamatöörien temmellyskenttää.

- Kaikki mitä talon teletiloissa tehdään on aina suositeltavaa antaa ammattilaisen tehtäväksi, tähdentää Hallberg.

- Taloyhtiöllähän on vastuu tietoturvallisuudesta viranomaistenmääräysten nojalla. On hyvin tärkeää, että se säilyy talossa. Toisaalta olisi hyvä, jos kaikki olisi dokumentoitu ajan tasalle.

Kiinteistön puhelinkaapelit ja talojakomo ovat taloyhtiön omaisuutta. Jakomoon on liitettävä kaikkien asukkaiden haluamien operaattorien yhteydet.

- Taloyhtiössä olisi hyvä sopia tietyistä toimintatavoista sen suhteen, kuinka operaattorit sinne pääsevät. Tarkoitus on se, että kaikkia kohdeltaisiin yhdenvertaisesti jolloin talossa säilyisi terve kilpailu.

Yleistymässä on puhelinkaapelointia hyödyntävä HomePNa-laajakaistaratkaisu, jossa taloyhtiö hankkii talojakomoon kytkimen ja muun tarvittavan laitteiston. Taloyhtiön laajakaistaverkkoon liittyvät osakkaat vastaavat huoneistoihin asennettavien sovittimien ja muiden lisälaitteiden kustannuksista sekä jakavat verkon käyttökustannukset.

Tällä ratkaisulla kuukausittaiset käyttökulut voidaan saada kolmannekseen tai neljännekseen siitä, mitä teleoperaattorit ja kaapeliyhtiöt yksilöllisemmistä yhteyksistä veloittavat.

Esimerkki taloyhtiön laajakaistahankinnasta

Taloyhtiössä on 75 huoneistoa, joista 40 liittyy laajakaistaverkkoon. Puhelinkaapelointia hyödyntävä Home PNA-tekniikka: Taloyhtiö maksaa talojakomoon sijoitettavasta kytkimestä ja muusta laitteistosta 6 000 euroa.

Käyttäjät maksavat 15-20 euroa/kk + huoneistokohtaisesta sovittimesta noin 100 euroa kertamaksuna

- Hankkeesta voidaan päättää yhtiökokouksessa enemmistöpäätöksellä, eli silloin kun sitä hanketta on kannattanut yli puolet siellä annetuista äänistä. Käyttömaksu pitäisi periä jollakin muulla tavalla kuin vastikkeella. Kaikki muu tekniikka voidaan hankkia taloon vastikevaroin ja yhtiöjärjestyksen vastikeperusteen mukaisesti.

Onko järkevää, että – palveluntuottajat perivät maksut?

- Jos tämmöinen mahdollisuus on, se on hyvin suositeltava vaihtoehto. Jos palveluntuottajalla ei sellaista ole, silloin raha täytyy joka tapauksessa jollain tavoin saada taloyhtiöön. Silloin pitäisi soveltaa ns. erillisvastikepykälää. Erillisvastike täytyy aina sisällyttää erikseen yhtiöjärjestykseen ja siinä täytyy aina olla suostumus osakkaalta, jota se maksuvelvollisuus koskee. Helpointa on tehdä tällainen sopimus, koska se on yksinkertaisempi sopimusta.

Sopimuksessa voidaan sopia muustakin - esimerkiksi taloyhtiön internetyhteyden käytöstä, ettei kukaan vaikkapa tuki verkkoa laittomilla toimillaan.

- Sopimukseen on syytä sisällyttää käyttömaksun suuruus ja tarkastusväli, maksun viivästymisseuraukset ja irtisanomisehdot.

Laajakaistaisten Internet-yhteyksien ohella toinen ajankohtainen taloyhtiön tietoliikennetekniikkaan liittyvä asia on digi-tv ja siihen liittyvät valmiudet taloyhtiössä.

Noin 10-15 % yhteisantennia käyttävistä taloyhtiöistä on valmistautunut digiaikaan ja tehnyt verkon sellaiseksi, että digiaikaan siirtyminen onnistuu.

- Kolmen vuoden päästä ei enää ole analogisia lähetyksiä, joten olisi hyvä lähteä ajoissa tekemään verkon kuntokartoitus, kuntotutkimus jotta tiedetään, minkälaisia muutoksia taloyhtiön antenniverkkoon täytyy tehdä, Hallberg muistuttaa.

Digikanavien näkyminen edellyttää kaikissa yhteisantennilla varustetuissa taloyhtiöissä vahvistinlaitteet. Lisäksi ennen 90-lukua rakennetuissa taloissa jakoverkko on kunnostettava vähintään ns. Ketju 800-verkoksi. Tuhdimmalla Tähti 2000 -verkolla varmistetaan myös maksullisten digi-tv-palveluiden vastaanotto.

Yhteisantenniverkko digikelpoiseksi - esimerkki:

• Kuntoarvio
• 300...1000 /yhtiö
• Vahvistinlisäykset 500...800 /yhtiö
• Jakoverkon kunnostus:
• Ketju 800
• 60...100 /huoneisto
• Tähti 2000
• 200...500 /huoneisto

Kaapelitv -yhtiöt ovat useimmiten jo riittävässä kunnossa, mutta niissäkin tulee eteen verkon kunnostus.

Ja vaikka taloyhtiön verkko olisi kuinka upeassa kunnossa tahansa, asukkaiden on hankittava loppukesään 2007 mennessä digi-televisio tai -sovitinboksi televsiota katsoakseen. Boksia hankittaessa on tärkeää varmistaa, että se soveltuu taloyhtiön viestintäverkkoon.

Tarkista digiboxin merkistä, että se sopii talon viestintäverkkoon: DVB-T = antenniverkko DVB-C = kaapeliverkko DVB-S = satelliittivastaanotto

Taloyhtiön laajakaistahankintoja ja antenniverkoston kunnostamista suunnitteleville on monenlaisia opasjulkaisuja. Hyödyllistä löytyy myös Taloyhtiö-netistä. (www.taloyhtio.net)