Noin 14 prosenttia äänestäneistä äänesti taktisista syistä kevään eduskuntavaaleissa, selviää Kantar Publicin vaaliseurantatutkimuksesta.
Kaksi kolmesta kyselyyn vastanneesta taktisesta äänestäjästä kertoi äänestäneensä jotain muuta puoluetta kuin ensisijaista vaihtoehtoaan.
Taktisesti äänestävä miettii esimerkiksi, mitä puoluetta äänestämällä voisi estää jotain toista puoluetta tai hallituspohjaa pääsemästä valtaan.
Taktisia ääniä annettiin kyselyn perusteella noin 400 000 kappaletta.
– Jos nukkuvien puolue jätetään ottamatta huomioon, taktisesti äänestäneet olisivat olleet eduskuntavaalien neljänneksi suurin puolue, sanoo tutkimusjohtaja Sakari Nurmela Kantar Publicin tiedotteessa.
Noin puolet taktisista äänestäjistä vastasi halunneensa tukea jotain puoluetta tai hallituspohjaa. Yhtä moni taktinen äänestäjä äänesti tiettyä puoluetta tai hallituspohjaa vastaan.
Lue myös: Suora lähetys noin kello 13.45: Hallitusneuvotteluihin lähtevät puolueet selviävät
SDP:n äänistä neljäsosa taktisia
Kyselyyn vastanneisiin taktisiin äänestäjiin oli vedonnut eniten SDP. Puoluetta äänestäneistä vastaajista neljäsosa teki valintansa taktisin perustein. Kokoomukselle, perussuomalaisille tai keskustalle äänensä antaneista noin viidesosa kertoi äänestäneensä taktisesti.
SDP:tä taktisesti äänestäneistä 77 prosenttia ei haluaisi perussuomalaisia seuraavaan hallitukseen. Samasta vastaajajoukosta 87 prosenttia piti tärkeänä, että SDP olisi mukana hallituksessa.
Parhaimman suorituksen puolueiden puheenjohtajien vaalitenteissä teki vastaajien mielestä perussuomalaisten Riikka Purra. Hän suoriutui noin joka toisen vastaajan (49 prosentin) mielestä hyvin televisiotenteistä. Lähes samoihin lukemiin (48 prosenttia) pääsi kristillisdemokraattien Sari Essayah.
Noin kaksi kolmasosaa eli 67 prosenttia vastaajista toivoi, etteivät puolueet sulkisi muita puolueita ulos mahdollisina hallituskumppaneina ennen vaaleja. Lähes joka toinen eli 47 prosenttia vastaajista toivoi kuitenkin puolueiden ilmoittavan ennen vaaleja, mikä olisi niiden parhaana pitämä hallituspohja.
Ruotsin kaltaista vaalien blokkipolitiikkaa vastusti 41 prosenttia ja kannatti 31 prosenttia vastaajista. Ruotsissa puolueet ryhmittyvät ennen vaaleja poliittisiin blokkeihin, jolloin äänestäjillä on tiedossa, keiden kanssa oma puolue muodostaisi hallituksen.
Gallup Kanava -internetpaneelissa 7.–14. huhtikuuta toteutettuun kyselyyn vastasi noin tuhat täysi-ikäistä Manner-Suomessa asuvaa. Virhemarginaali on koko aineiston tasolla suurimmillaan kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.