Lahden dopingskandaalissa 2001 elinikäisiin toimitsijakieltoihin tuomitut hakevat rangaistustensa purkua.
Suomen hiihtomaajoukkueen entinen päävalmentaja Kari-Pekka Kyrö, naisten valmentaja Jarmo Riski sekä Hiihtoliiton ex-lääkärit Juha-Pekka Turpeinen ja Pirkka Mäkelä saivat elinikäiset toimitsijakiellot Lahden MM-hiihtojen 2001 seurauksena. Kuusi suomalaista hiihtäjää jäi kiinni dopingin käytöstä.
MTV Uutisten tietojen mukaan ainakin Turpeinen ja Riski ovat jo jättäneet tai jättämässä purkuanomukset Hiihtoliittoon.
- Pitää paikkansa. Minuun on oltu asiassa yhteydessä ja olen jättänyt anomuksen Hiihtoliittoon, Turpeinen vahvistaa MTV uutisille.
Tarkemmin Turpeinen ei tässä vaiheessa halua prosessia avata.
- Suhtaudun tähän kuitenkin erittäin myönteisesti. Tällaisissa elinikäisissä rangaistuksissa ei ole mitään järkeä eivätkä ne ole enää tätä päivää, Turpeinen sanoo.
Turpeinen on tehnyt viime vuodet töitä yrittäjänä ja työterveyslääkärinä.
Hiihtoliitto myöntää yhteydenotot
Hiihtoliiton toiminnanjohtaja Mika Kulmala myöntää, että purkuanomusasioista on käyty Hiihtoliitossa keskustelua.
- Meille on tullut kaksi yhteydenottoa, Kulmala sanoo MTV Uutisille.
Myös Hiihtoliiton puheenjohtaja Jukka-Pekka Vuori vahvistaa, että purkuanomuksista on käyty hiihtopiireissä vilkasta keskustelua.
- Hiihtoliitto on odottavalla kannalla ja lupaa käsitellä tulevat anomukset asiallisesti, Vuori sanoo.
Anomukset voisivat tulla Hiihtoliiton johtokunnan käsittelyyn tammikuun 22. päivän kokouksessa 2015. Hiihtoliitto tekee oman päätöksensä, joka vielä vietäisiin Kansainvälisen Hiihtoliiton FIS:n vahvistettavaksi. Kulmala ei suostu arvioimaan, kuinka todennäköisesti purkuanomukset myös hyväksytään. Hän kuitenkin myöntää, että FIS on tietoinen asiasta.
- Epävirallista keskustelua FIS:n suuntaan on ollut, Kulmala sanoo.
Hiihtoliitto määräsi elinikäiset toimitsijakiellot vuonna 2001, ja FIS vahvisti kiellot.
Maailman antidopingneuvoston Wadan nykyisten sääntöjen mukaan elinikäisen toimitsijakiellon langettaminen ei ole enää edes mahdollista. Toinen kysymys on, onko elinikäinen rangaistus yleisen oikeustajunkaan mukaista.
Joidenkin oikeusoppineiden mukaan toimitsijakiellon purkamiselle ei pitäisi olla esteitä. Esimerkiksi Kari-Pekka Kyrön saamaa elinikäistä rangaistusta on pidetty huomattavan ankarana, koska kyse on yksilön oikeudesta harjoittaa ammattiaan.
Myös Jarmo Riski joutui Lahden MM-kisojen jälkeen elinikäiseen toimitsijakieltoon suomalaishiihtäjien joukkokäryn seurauksena. Suomen Hiihtoliitto kuitenkin vapautti Riskin vuonna 2004, mutta hänellä ei ole kansainvälisiä valmennusoikeuksia. Lääkärit ovat voineet harjoittaa ammattiaan edelleen.
Maailman antidopingtoimiston Wadan säännöt uusiutuvat vuonna 2015. Suomi on ehdottanut sääntöihin kohtaa, joka sallisi urheilijan tai valmentajan vapautumisen elinikäisestä kilpailukiellosta.