Kynttilän palamisreaktio synnyttää pienhiukkasia, jotka rasittavat hengitysteitä. Pitkällinen altistus voi johtaa vakaviin terveyshaittoihin.
Kynttilän aiheuttama rasitus on samaa luokkaa kuin sisällä tupakoiminen tai puiden polttaminen avotakassa. Mitä useampi kynttilä palaa sitä enemmän pienhiukkasia ilmaan päätyy. Erityisesti allergikot ja astmaatikot tuntevat kynttilöiden aiheuttaman keuhkorasituksen nahoissaan.
– Kun kynttilä sulaa ja palaa, se joutuu suoraan sisäilmaan hiukkasina. Hiukkaset rasittavat hengitysteitä ja voivat sitä kautta aiheuttaa terveysongelmia, sanoo Allergia- ja astmaliiton sisäilma- ja korjausneuvonnan päällikkö Tuula Syrjänen.
Helsingin yliopiston tutkija Kaarle Hämeri sanoo, että hiukkaspäästöjen pitkäaikaiset terveysvaikutukset ovat monenkirjavia.
– Hiukkaspäästöjen terveysvaikutukset ovat vaikea asia. Niitä ovat ensinnäkin hengitykseen liittyvät ongelmat, jotka astmaatikot tietävät hyvin. Lisäksi on sydän- ja verenkiertoelimistöön liittyviä haittoja sekä pitkäaikaishaittoja, kuten keuhkoihin liittyviä kasvaimia tai jopa syöpää. Kynttilät synnyttävät ihan samantyyppisiä hiukkasia kuin muutkin päästölähteet.
Polttamisen lähtökohtana varovaisuusperiaate
Hämeri toteaa, että ihmiset ovat aina altistuneet savulle, mutta pysyneet silti elossa.
– Jos kynttilöille altistuminen on maltillista, voisi ajatella, ettei niiden välttäminen ole aivan keskeistä.
Kynttilöiden polttamisessa tulisi Hämerin mukaan kuitenkin noudattaa varovaisuusperiaatetta. Kynttilöiden määrässä tai polttokerroissa ei kannata liioitella.
– Jos altistumista voi omin toimin vähentää, se kannattaa varmuuden vuoksi tehdä. Voisi miettiä sitä, kuinka paljon kynttilöitä haluaa polttaa. Voisiko palotapahtuma olla vaihtoehtoisesti ulkona lyhdyissä? Jos kynttilöitä haluaa sijoittaa sisälle, pitää miettiä, miten sisäilmanvaihto toimii. Ilmanvaihtoa voisi vaikka hetkellisesti parantaa lyhyellä tuuletuksella.
Lue myös:
Maaret Tiensuu/ MTV3