Suomalaisten suosimassa lämmitystavassa piilee terveysuhka – oireita voi tulla nopeastikin

5:37
KATSO MYÖS VIDEO: Ihmiset polttavat jätteitä takassa säästääkseen lämmityskustannuksissa – saako näin tehdä?

Ympäristöministeriön julkaisussa muistutetaan puunpolton haitoista.

Suomalaisten kiinnostus kodin puulämmitykseen on ollut kasvussa ja klapikauppa on käynyt kuumana, kun sähkö- ja lämmityskuluihin on kohdistunut hurjaa hinnannousua.

Tulisijan käyttöön voi liittyä myös ikäviä seurauksia. Ympäristöministeriön tiistaina julkaiseman Puun pienpolton savuhaittatapausten käsittely -ohjeen mukaan puun pienpoltto aiheuttaa "kiistatta terveyshaittoja".

– Puun pienpoltto heikentää ilmanlaatua etenkin tiiviisti rakennetuilla pientaloalueilla. Puunpolton merkitys hengitysilman heikentäjänä perustuu siihen, että päästöt purkautuvat matalalta lähialueelle. Näin puun pienpoltosta aiheutuvia savuhaittoja voidaan pitää erityisesti uhkana terveelliselle ja viihtyisälle lähiympäristölle, kerrotaan ministeriön julkaisussa.

Oireita jo lyhytaikaisessakin altistumisessa

Julkaisun mukaan puun pienpoltto on 2000-luvulla noussut suurimmaksi primääristen pienhiukkaspäästöjen lähteeksi Suomessa. Mallintamalla arvioidut puun pienpolton aiheuttamat hiukkaspitoisuudet olivat suurimpien kaupunkien ympäristössä 1–2 mikrogrammaa kuutiometriltä.

Julkaisun mukaan yleisestä kaupunkitaustatasosta selvästi kohonneet pitoisuudet voivat aiheuttaa oireita jo hyvin lyhytaikaisessa altistumisessa. Hiukkasten tyypillisimpiä haittoja ovat ärsytysoireet, kuten kurkkukipu, yskä ja hengenahdistus. Ärsytysoireille herkkiä ovat etenkin astmaa ja keuhkoahtaumatautia sairastavat ja alle kouluikäiset lapset.

– Runsaasta puunpoltosta syntyvät korkeat pienhiukkasten vuorokausipitoisuudet voivat johtaa sydän- ja hengityssairailla vakavampienkin oireiden lisääntymiseen ja voimistumiseen. Pitkään jatkuva, useita vuosia tai vuosikymmeniä kestävä altistumien kohottaa riskiä sairastua kroonisiin sydän- ja hengitystiesairauksiin.

Väestötason tutkimuksissa korkeat päivittäiset pitoisuustasot on myös yhdistetty lisääntyneeseen kuolleisuuteen. Kotitalouksien puunpolton on arvioitu aiheuttavan noin 3 400 menetettyä haittapainotettua elinvuotta ja noin 200 ennenaikaista kuolemantapausta Suomessa vuonna 2015. Ympäristöministeriön mukaan luvut ovat suuntaa-antavia.

Yhdisteet kasvattavat syöpäriskiä

PAH-yhdisteet, kuten bentso(a)pyreeni, ovat karsinogeenisiä, ja ulkoilman PAH-yhdisteet lisäävät erityisesti keuhkosyöpään sairastumisen riskiä. Suomessa bentso(a)pyreeni on ympäristöministeriön mukaan tyypillisesti ongelma sellaisilla pientaloalueilla, joilla poltetaan paljon puuta. Korkeita pitoisuuksia esiintyy erityisesti talvisin.

Ilmatieteenlaitoksen mukaan bentso(a)pyreenin vuosikeskiarvo ilmassa ei saa ylittää tavoitearvoa, joka 1 nanogrammaa kuutiometrissä.

– Bentso(a)pyreenin mittauspisteitä on Suomessa melko harvassa, mutta tavoitearvoa hipovia ja jopa sen ylittäviä vuosipitoisuuksia on mitattu pientaloalueilla Helsingin seudulla, kerrotaan ympäristöministeriön tiistaina julkaistussa ohjeessa.

Toimialansa valmistajien ja maahantuojien Tulisija- ja savupiippuyhdistys TSY:n mukaan noin puolessa miljoonassa omakotitalossa tulisijaa käytetään lähes päivittäin marraskuun ja maaliskuun välisenä aikana täydentävänä lämmitysmuotona.

TSY:n mukaan tulisijojen energiatehokkuuden kasvu on johtanut pienhiukkaspäästöjen vähenemiseen yli kolmanneksella.

– Aikaisempaa pienemmällä klapimäärällä voidaan säästää sähkölaskua. Puunpolton terveyshaittoja voidaan oleellisesti pienentää, kun vain muistaa huolehtia, että puupolttoaine on kuivaa ja ottaa selvää oman tulisijansa toimivuudesta parhaalla mahdollisella tavalla, kerrotaan TSY:n verkkosivuilla.

Muista nuohous

Nuohousalan keskusliiton mukaan nuohous on hoidettava säännöllisesti, koska nuohoamaton tulisija polttaa puita heikommin, varaa huonommin lämpöä ja samalla tuottaa enemmän päästöjä.

–Käyttäjä on avainasemassa siinä, kuinka paljon hän tuottaa päästöjä puun poltollaan. Kuiva polttopuu, riittävät veto-olosuhteet ja sopiva panoskoko puita tulisijassa ovat helppoja keinoja varmistaa, että päästöjä ei merkittävästi synny, kerrotaan Nuohousalan keskusliiton verkkosivuilla.

Ympäristöministeriön mukaan vakituiseen asumiseen käytetyissä rakennuksissa nuohous on tehtävä vähintään kerran vuodessa ja vapaa-ajan asumiseen käytetyissä rakennuksissa vähintään kolmen vuoden välein.

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja