Hyppää pääsisältöön
TuoreimmatLiigaSääRikosPolitiikkaAsian ytimessä.doc
Uutiset
KotimaaUlkomaatRikosPolitiikkaTalousMielipiteetSää
Urheilu
LiigaMM-ralliJääkiekon MM-kisatJääkiekkoF1JalkapalloYleisurheilu
Viihde
SeurapiiritTV-ohjelmatElokuvatKuninkaallisetMusiikkiSalatut elämät
Lifestyle
RuokaTerveys ja hyvinvointiSeksi ja parisuhdeAutotHoroskooppi
Makuja
ReseptitRuokauutiset
Videot
MTV Uutiset LiveUusimmat
Tv-opas
Muistilista
  • MTV UutisetKonepajankuja 7
    00510 Helsinki
  • Uutistoimituksen päivystys010 300 5400
  • Uutisvinkkiuutiset@mtv.fi
  • WhatsApp040 578 5504
Sisällöt
  • Tomi Einonen
    Vastaava päätoimittaja
  • Ilkka Ahtiainen
    Uutispäätoimittaja
  • Mona Haapsaari
    Toimituspäällikkö
  • Teemu Niikko
    Toimituspäällikkö, urheilu
Liiketoiminta
  • Iina Eloranta
    VP, Channels and Digital Consumption
SuomiAreena
  • Jeremias Kontio
    Vastaava tuottaja
Muut palvelut
  • MTV Katsomo
  • SuomiAreena
Asiakaspalvelu
  • MTV Uutiset -palaute
  • MTV Katsomon asiakaspalvelu
  • Tietoa yhtiöstä
  • Avoimet työpaikat
  • Mainosta MTV:ssä
  • Tietosuojalauseke
  • Käyttöehdot
EtusivuVideotTuoreimmatLuetuimmatOdota

Kuusi myyttiä diabeteksesta – pitävätkö ne paikkansa?

Colourbox.com
Julkaistu 06.11.2013 09:14

Diabetes on Suomessa yleinen ja monelle tuttu sairaus. Sen hoitoon ja kustannuksiin liittyy kuitenkin paljon vääriä uskomuksia.

Myytti 1: Aikuistyypin diabetes johtuu huonoista elintavoista

Osittain oikein. Aikuistyypin eli tyypin 2 diabetekseen sairastumisessa myös periytyvyydellä on kuitenkin merkittävä vaikutus. Jos toisella vanhemmista on tyypin 2 diabetes, hänen lapsillaan on 40 prosentin riski sairastua siihen. Jos molemmilla vanhemmilla on tyypin 2 diabetes, riski kasvaa 70 prosenttiin.

Terveellisillä elintavoilla voidaan ennaltaehkäistä diabeteksen puhkeamista tai siirtää sitä merkittävästi myöhemmäksi, mutta riskiryhmään kuuluvista potilaista osa sairastuu joka tapauksessa. Tärkeää on löytää nämä potilaat ajoissa muun muassa mittaamalla verensokeria säännöllisesti.

Myytti 2: Tyypin 2 diabeetikko ei tarvitse insuliinia

Väärin. Tyypin 2 diabetes on progressiivinen sairaus. Hoito aloitetaan useimmiten tablettilääkityksellä, mutta suun kautta otettavien lääkkeiden teho verensokerin laskijana yleensä heikkenee nopeasti, muutamassa vuodessa. Suurin osa potilaista tarvitsee sairauden jossain vaiheessa insuliinia, kun muut hoitovaihtoehdot eivät enää tehoa. Tällöin insuliinihoito on heille yhtä elintärkeää kuin tyypin 1 diabeetikoille.

Vuoden 2013 syksyllä päivitetyssä Käypä hoito –suosituksessa todetaan, että erot tyypin 1 ja 2 diabeteksen välillä ovat pitkään kestäneessä taudissa hämärtymässä. Siksi tarkkaa luokitusta tärkeämpää on huomioida taudin vaikeusaste ja pyrkiä hoitoon, joka ehkäisee komplikaatioita tehokkaasti.

Myytti 3: Vain tyypin 1 diabeetikot kärsivät ns. insuliinisokeista

Väärin. Myös tyypin 2 diabeetikot kärsivät liian alhaisen verensokerin aiheuttamista hypoglykemioista. Mitä kauemmin diabetesta sairastaa, sitä suuremmaksi hypoglykemioiden riski kasvaa.

Hypoglykemia voi oireilla monin tavoin. Siihen voi liittyä muun muassa vapinaa, sydämentykytystä, hikoilua, huimausta, pahoinvointia, väsymystä tai nälkää. Iäkkäillä, pitkään diabetesta sairastaneilla tai usein hypoglykemioita kokeneilla hypoglykemia voi olla täysin oireeton ja johtaa suoraan tajuttomuuteen. Lievän hypoglykemian oireet pystyy hoitamaan itse. Jos verensokeri pääsee kuitenkin laskemaan todella alas, sokerin puute aivoissa voi aiheuttaa sekavuutta ja tajuttomuutta eli ns. insuliinisokin. jolloin tarvitaan ensihoitoyksikön apua ja jopa sairaalahoitoa. Sairaalahoitoa vaativia insuliinisokkeja on Suomessa yhtä usein tyypin 1 ja tyypin 2 diabeetikoilla.

Myytti 4: Diabeteksen hoito on kallista

Osittain väärin. Yhden diabeetikon insuliinihoito maksaa noin kaksi euroa päivässä. Vuodessa lääkehoidon kustannukset ovat alle 700 euroa diabeetikkoa kohden.

Diabeteksen huono hoitotasapaino eli yleensä liian korkea verensokeritaso aiheuttaa diabeetikolle komplikaatioita eli liitännäissairauksia, kuten esimerkiksi sydän- ja verisuonitauteja, munuaistautia, näköä uhkaavia silmänpohjamuutoksia ja kaihia sekä hermoston ja verenkierron toimintahäiriöitä. Näiden sairauksien hoito tulee huomattavasti kalliimmaksi kuin diabeteksen hoito. Vuonna 2011 komplikaatioiden hoidon kustannukset nousivat Suomessa jopa 1,71 miljardiin euroon. Tämä tarkoittaa keskimäärin 5700 euron kustannuksia vuodessa diabeetikkoa kohden.

Myös liian alhaisen verensokerin aiheuttamat hypoglykemiat aiheuttavat terveydenhuollolle kustannuksia muun muassa sairaalakäynteinä.

Myytti 5: Diabeteslääkkeiden hinnat ovat nousseet rajusti viime vuosina

Osittain väärin. Sekä insuliinien että muiden markkinoilla olevien valmisteiden tukkuhinnat ovat laskeneet. Suomessa monen valmisteen tukkuhinnat ovat Euroopan halvimpien joukossa.

Sen sijaan lääkkeistä maksettavien korvausten kustannukset ovat kasvaneet, sillä diabeetikkojen määrä on noussut merkittävästi. Vuosien 2009–2012 potilasmäärän kasvusta suurin osa, noin 75 prosenttia, kertyy muista kuin insuliinia käyttävistä potilaista.

Lääkekorvauskustannusten kasvuun on vaikuttanut myös se, että markkinoille on tullut uusia, innovatiivisia valmisteita. Niiden lähtöhinta on korkeampi kuin vanhempien valmisteiden.

Myytti 6: Kaikki insuliinit ovat samanlaisia

Väärin. Insuliinit jaetaan käyttötarkoituksen mukaan yleensä pitkävaikutteisiin eli perusinsuliineihin sekä pikavaikutteisiin eli ateriainsuliineihin. Osa diabeetikoista joutuu käyttämään molempia.

Markkinoilla olevat insuliinit poikkeavat toisistaan sekä vaikutusmekanismeiltaan että molekyylirakenteiltaan. Tärkeintä olisi aina voida valita diabeetikolle itselleen parhaiten sopiva insuliini kohtuullisen elämänlaadun säilyttämiseksi sekä liitännäissairauksien ennaltaehkäisemiseksi. Mitkään markkinoilla olevat insuliinit eivät ole keskenään vaihtokelpoisia.

Arviolta noin 20 prosenttia diabeetikoista joutuu vaihtamaan insuliinia, koska ensin kokeiltu vaihtoehto ei sovi heille.

Lähteet: Suomen Diabetesliitto, Novo Nordisk Farma Oy, Kela, Käypä hoito -suositukset diabeteksen hoidosta.

Deski.fi

Lisää aiheesta:

Suomalaisten kansantauti johtaa hoitamattomana hengenvaaralliseen tilaan – näistä oireista kannattaa huolestuaTämä salakavala tila kehittyy usein diabetekseksi – tunnistatko oireet?700 000 suomalaista potee salakavalaa tilaa, joka kehittyy usein diabetekseksi – tunnista oireet ja torju sairastuminen: "Jos kaikkien painoindeksi olisi alle 25..."Lääkäri mullistaisi diabeteksen nykyhoidon – näillä elintapamuutoksilla sairauden voisi jopa peruuttaa: "Ei ole olemassa diabeetikkoa, joka ei tästä hyötyisi"Voiko tyypin 2 diabetes kehittyä tyyppiin 1 vuosien kuluessa? Lääkäri vastaaDiabetesmyytit lääkärin syynissä – paraneeko laihduttamalla?
Studio55

Tuoreimmat aiheesta

Studio55
  • 06.03.201706:15
    Studio55

    20 todistetta, että sinulla menee paremmin kuin luulet

  • 02.03.201708:06
    Studio55

    Hyvää Elämää -ohjelma jatkaa terveyden tiellä – Studio55.fi-sivujen päivitys lakkaa

  • 02.03.201706:15
    Syöpä

    Jo viiden kilon ylipaino voi nostaa syöpäriskiä puolella

  • 01.03.201719:30
    Studio55

    Syöpäpotilaan hiustenlähtö vähenee tutkitusti tällä keinolla

  • 01.03.201706:15
    Studio55

    Viisi merkkiä siitä, että olet pitkäkestoisessa parisuhteessa