Yhdysvaltain avaruushallinnon Nasan uuden tutkimuksen mukaan Kuu kutistuu, koska sen ydin viilenee. Nasa vertaa ilmiötä viinirypäleen kutistumiseen rusinaksi. Kuivuessaan viinirypäleen pinta kuitenkin rypistyy, kun taas Kuun pinta murenee.
Kuu on kutistunut satojen miljoonien vuosien aikana halkaisijaltaan 50 metriä. Kutistuessaan se samalla värisee työntövoiman takia.
Kuun pinta on ohut ja hauras ja siihen syntyy halkeamia sen kutistuessa. Halkeamat irrottavat kuoren osia toisistaan. Osat voivat nousta toistensa päälle ja muodostavat näin jyrkänteitä.
Tutkijat ovat luulleet aiemmin, että Kuun pinta ei muutu. Järistyksen ja halkeamat osoittivat tämän tiedon vääräksi.
Kuvat auttavat tutkimusta
Apollo-avaruusohjelman astronautit tutkivat kuunjäristyksiä jo 1960-luvulla. Tutkijat saivat selville, että suurin osa järistyksistä tapahtui 30 kilometrin syvyydessä, eivätkä suoraan pinnalla. Suurin osa järistyksistä ilmeni, kun Kuu oli kauimmillaan maapallosta.
Railot ja jyrkänteet näkyvät tarkasti Kuun pinnalta otetuista kuvista. Kuvien perusteella tutkijat pystyvät päättelemään lisätietoa kuunjäristyksistä. Tummemmat ja vaaleammat kohdat kuun pinnalla auttavat tutkijoita selvittämään kuinka usein järistyksiä syntyy.
Kuvia on otettu ennekin. Nasan uusin tutkimus tutkii nimenomaista yhteyttä kuun pinnan muotojen ja järistysten yhteydestä.
Kuu ei ole ainoa taivaankappale, joka kutistuu. Myös Merkuriuksella on valtava työntövoima ja sen uskotaan kutistuvan paljon enemmän kuin Kuun.
Nasa aikoo lähettää ensimmäisen naisen ja jälleen miehen Kuuhun vuoteen 2024 mennessä.