Kuolleet kalat kannattaa poistaa nopeasti

Mökkiranta

Kalakuolemia on ollut noin 400 järvessä lähinnä Etelä- ja Länsi-Suomessa. Varsinkin asutuskeskusten lähelle rannoille kertyneet kuolleet kalat kannattaa poistaa nopeasti, jotta vältyttäisiin mahdollisilta haju- ja terveyshaitoilta.

Keräykseen on aihetta, jos kaloja on paljon ja järven ranta-alueet ovat yleisessä virkistyskäytössä tai jos lähellä on asutusta.

Ranta-asukkaiden yhteinen halu rantojen puhdistamiseen auttaa kovasti asiaa. Päätös kannattaa tehdä nopeasti, sillä runsaasta kalamäärästä aiheutuva hygieniahaitta voi olla huomattava.

Aiempien vuosien kalakuolemista ei ole tiedossa ihmiselle aiheutuvia myrkytyshaittoja.Täyttä varmuutta vaarattomuudesta ei kaikissa tapauksissa kuitenkaan ole.

Onglema poikkeuksellisen suuri

Talven vähähappisissa järvissä kuolleiden kalojen raadoista on kehkeytymässä poikkeuksellisen suuri jäteongelma.

Sen ehkä karmaiseva laajuus alkaa paljastua viikon sisään, kun matalista ja rehevistä järvistä katoaa jääpeite.
- Kalojen kuolemat ovat myrskyyn vertaava luonnonilmiö, jonka aiheuttamasta jätehuollosta on vain selviydyttävä, sanoo ylitarkastaja Ari Seppänen ympäristöministeriöstä.

Luonto ja ravintoketju hoitavat osan kuolleista kaloista, mutta myös rannoille päätyy vainajia.

- Asian hoitamisessa pitäisi nojata olemassa oleviin järjestelmiin, ja pääsääntönä on, että kuolleet kalat viedään pois jätteenkuljetuskalustolla. Kannattaa ottaa yhteyttä kunnan valvovaan viranomaiseen ja neuvotella, miten menetellään.

Järjen käyttö on sallittu tässäkin puhdistusoperaatiossa. Jos kaloja on vain vähäisiä määriä rannassa, voi ne pistää kompostiin samaan tapaan kuin aina on mökeillä tehty kalanperkeille tai pyydykseen päätyneelle roskakalalle. Muutamaan sataan kiloon saakka voi haudata kaloja maahan, kunhan katsoo, etteivät pohjavedet siitä pilaannu tai kaivo ole lähistöllä.

Ahven ja kuha vaativimpia hapen suhteen

Kalatalousjohtaja Markku Marttinen Uudenmaan työvoima- ja elinkeinokeskuksesta pitää Etelä-Suomen kalakuolemia poikkeuksellisen laajana. Esimerkiksi Länsi-Uudellamaalla sijaitsevan Siuntionjoen vesistössä happitilanne kävi kevään kuluessa kalojen ja rapujen kannalta hyvin kriittiseksi: seitsemässä vesistön järvessä tehtiin ilmoituksia kuolleista kaloista ja ravuista.

Vaativimpia hapen suhteen ovat ahven ja kuha, kun taas särkikalat ja hauki kestävät niukempaakin happea. Rapu kestää vähäistä happea mutta ei hapettomuutta. Ruutana selviytyy jonkin aikaa ilman happeakin.

- Maaliskuun lopulla tutkittiin Karjaan Högbensjö vetämällä koenuottaa; tulos oli ainoastaan seitsemän elävää kalaa, kuvailee Marttinen tilanteen vakavuutta.

Uudenmaan TE-keskus ja Uudenmaan ympäristökeskus ovat lähettäneet yhteisen kyselyn kalaveden osakaskunnille, kalastusalueille ja järvien suojeluyhdistyksille. Samassa yhteydessä selvitetään myös järvissä tehtyjen ilmastustoimien tehoa.

(MTV3-STT)