Carl Gustaf Emil Mannerheimin kuolemasta on tänään kulunut 60 vuotta.
Kun puhe peruskoulun historian tunnilla pari vuosikymmentä sitten kääntyi kansalaissodan ja Mannerheimin aikaisiin tapahtumiin, opetuksen sävy ja painotukset eri puolilla Suomea vaihtelivat ihailusta kritiikkiin.
- Esimerkiksi Pohjanmaalla Mannerheimista puhuttiin hyvinkin ihannoivaan sävyyn, kun sitten taas esimerkiksi Tampereella, jonka taustat ovat hyvinkin työväenluokkaiset, Mannerheimista puhuttiin kielteisemmin, arvioi Turengin lukion historian ja yhteiskuntaopin lehtori Paula Prinssi.
Sittemmin tunteet ovat lieventyneet eikä opetuksen sävystä enää voi juurikaan päätellä, missä päin Suomea historian tuntia seuraa. Asennemuutoksen taustalla on yksinkertaisesti aika. Koska niin kansalais-, talvi- kuin jatkosodankin päättymisestä on vierähtänyt vuosikymmeniä, tunteet eivät enää ohjaile opetusta.
Kadettikoulusta erotettu vapaaherra
Mitä vuonna 2011 Mannerheimistä perusopetuksessa sitten kerrotaan?
- Mannerheim oli valkoisten, eli suojeluskuntien, ylipäällikkönä vuonna 1918 kansalaissodan aikaan. Lisäksi hän toimi itsenäisen Suomen sotien ylipäällikkönä ja oli tasavaltamme kuudes presidentti. Nämä lienevät asioita, joita jokaisessa koulussa opetetaan, kuvailee Prinssi.
Opetussuunnitelma ja koulukirjat antavat historiantunneille kuitenkin vain raamit. Edellä mainittujen tietojen lisäksi kukin opettaja voi värittää tunteja oman tietotaitonsa mukaan.
- Itse kerron, että hän oli aatelinen ja vapaaherra. Mannerheim syntyi Askaisten Louhisaaressa vuonna 1867 ja kuoli 28.1.1951 Sveitsissä. Hän kävi kadettikoulun Haminassa, josta hänet kurinpito-ongelmien vuoksi erotettiin.
