Kuntienrakennustrendinä nyt pitkät sopimukset – taustalla vastuunjako

Kuntien hankinnoissa suositaan nyt elinkaarimallia. Mallissa tilaaja, esimerkiksi kunta, ja palveluntuottaja, esimerkiksi rakennusalan yritys, tekevät pitkäaikaisen sopimuksen toimitilojen suunnittelusta, toteuttamisesta ja ylläpidosta.

Usein kyse on vuosikymmenten mittaisista hankkeista, joten vastuu mahdollisista ongelmista ei jää kunnan harteille.

Mallin mukaisia hankkeita on toteutettu muun muassa Oulussa, Espoossa, Tampereella, Mikkelissä ja Seinäjoella, ja lisää on luvassa. Hankkeet vaihtelevat kouluista ja kunnantaloista moottoriteihin.  

Oululaisen Kastellin monitoimitalon johtaja ja Kastellin koulun rehtori Timo Salmi vahvistaa, että elinkaarimalli kiinnostaa laajasti.

– Meillä käy jatkuvasti vieraita Suomesta ja ulkomailta, Aasiasta asti, Salmi kertoo.  

– Tällä viikolla tutustujia on ollut esimerkiksi Sodankylästä, Kalajoelta ja Hollannista.

Vuosikymmenten sopimus

Kastellin monitoimitalo päätettiin pitkän poliittisen keskustelun jälkeen toteuttaa elinkaarimallilla. Talossa toimivat ala- ja yläkoulu, lukio, kirjasto, nuorisotilat ja päiväkoti. Ovet avattiin kesällä 2014.  

Oulun kaupungin sopimus rakennuttaja Lemminkäisen kanssa on 25 vuoden mittainen, ja siihen kuuluvat kiinteistönhoito, siivous, ruokahuolto ja virastomestaripalvelut.

Salmen mukaan elinkaarimallin hyvä puoli on sen turvallisuus. Kun rakennuttaja sitoutuu hankkeeseen pitkäksi aikaa, saatetaan valita esimerkiksi laadukkaampia materiaaleja, jotta myöhemmässä vaiheessa ei tarvitse tehdä kalliita korjauksia.

– Pitkän sopimuksen merkityksen huomasi jo suunnitteluvaiheessa. Liikuntasaliin päädyttiin valitsemaan lattiavaihtoehdoista kallein, koska sen luvattiin kestävän hyvänä pisimpään, Salmi kertoo.

Espoossa elinkaarimallin avulla on rakennettu useita terveysasemia. Hankkeissa on mietitty myös rakennusten jatkokäyttöä. Esimerkiksi Kilon terveys- ja sosiaaliasemana toimiva rakennus on mahdollista muuttaa myöhemmin toimistoiksi.

Lue myös:

    Uusimmat