Mainos

Kuntien verotulot romahtivat ennusteen mentyä reisille – "Kun lähtötiedot ovat pielessä, niin lopputuloskin on pielessä"

3:35

Nousukausi ja hyvä työllisyys eivät näy tänä vuonna kuntien kukkarossa. Vaikka verotulojen määrä on kasvanut, erinäiset seikat kuten työtulovähennyksen nousu, kiky-sopimus, lomarahojen leikkaus ja muutama muu seikka kuten ennätyssuuret veronpalautukset saivat aikaan sen, että kunnat menettävät verotuloja kevään arviosta noin 600 miljoonaa euroa.

– Kyllähän tämä on keskeinen syy siihen, että tuloveroprosenttia piti korottaa, kertoo Ylivieskan talousjohtaja Joonas Yliluoma.

Monin paikoin koko totuus selvisi vasta marraskuun alussa: verotulojen määrä jää keskikokoisessa kaupungissakin liki 10 miljoonaa euroa arvioidusta. Suuremmissa kaupungeissa nähdään 20 miljoonan miinuksia.

– Onhan tämä aivan poikkeuksellinen tilanne. Yleensä Kuntaliiton ja Verohallinnon ennusteet ovat pitäneet todella hyvin paikkansa, sanoi Kokkolan talousjohtaja Jari Saarinen.

Nousua veroprosenttiin

Molemmat arvioivat, että verokertymän romahdus on keskeinen syy tuloveroprosentin nostoon monessa kunnassa. Korotukset ovat tänä vuonna reiluja esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaalla; Kalajoella nostettiin veroprosenttia koko yksikön verran. Kunnissa on eletty nousukauden tunnelmissa, siksi verotulojen huima lasku yllätti monet.

– Tässä on taustalla ihan virhelaskelmia ja virheellisiä taustatietoja, perustietoja, joiden pohjalta laskelmat on tehty. Kun lähtötiedot ovat pielessä, niin lopputuloskin on pielessä, sanoo Saarinen.

Vielä huhtikuussa kuntatalousohjelmassa arvioitiin kuntien verotuloiksi tänä vuonna 600 miljoonaa suurempi summa, kuin mikä lopulta toteutui. Marraskuun alussa suuria muutoksia oli enää mahdoton tehdä.

– Kyllä se on liian myöhäistä ruveta siinä vaiheessa korjaamaan vuoden tilannetta, sanoo Saarinen.

Kunnissa ollaan hämmentyneitä ja vihaisia laskelmista, jotka menivät niin poskelleen.

– Kyllähän se on aiheuttanut kysymyksiä, että miten tällainen perusasia voi olla tällä mallilla - että laskenta epäonnistuu näin pahasti. Verotulot on kuitenkin semmoinen peruspohja, jonka varaan kunnissa lasketaan taloutta. Kun se pahasti pettää, niin kyllähän se heijastuu moneen asiaan, sanoo Saarinen.

Veroerot kasvavat

Suomalaisten veroerot kasvavat yhä suuremmiksi. Ahvenanmaalaisissa kunnissa päästään jopa 16,5 prosentin verotukseen, Manner-Suomessa alhaisinta 17 prosentin veroa maksetaan edelleen Kauniaisissa, mutta korkeimmalle veroasteelle 22,5 prosenttiin on noussut jo useampi kunta.

– Laskeskelin että Kauniaisissa asuva maksaa veroja 1300 euroa vähemmän kuin kalliimmissa kunnissa asuva, kertoo Ylivieskan talousjohtaja Joonas Yliluoma.

Ylivieskassa asia hämmentää: miksi maksaa satasen kuussa enemmän veroja kuin Kauniaisissa?

– Kyllähän se suurelta tuntuu, mutta ei infraa ilmaiseksi rakenneta, kuittaa ylivieskalainen Jouko Saarivirta.

Myös Pauli Muhonen hyväksyy korkeat verot.

– Meillä on sen verran nuorta porukkaa täällä Ylivieskassa, että tarvitaan palveluja ja siihen pitää löytyä rahat, toteaa Muhonen.

Mika Hemmilä on opintovapaalla, eikä puolen prosentin korotus verotukseen innosta erityisesti.

– Kyllähän se mietityttää, että mikä siellä etelässä on erilaista, että verotuksessa on näinkin suuret erot.

Talousjohtajaa vaivaa ennustamisen vaikeus myös tulevaisuudessa.

– Miten voi suunnitella taloutta useammalle vuodelle, kun kuluva vuosikin meni näin pieleen? ihmettelee Yliluoma.

Lisää aiheesta
    Mainos

    Suosituimmat videot

    Mainos

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja