Suomen kunnat ovat päättäneet ensi vuoden tuloveroprosenteistaan, ja lopputulos on, että kuntavero kiristyy 202 kunnassa ja laskee 97 kunnassa, kertoo Kuntaliitto.
Muutokset ovat kuitenkin useimmissa kunnissa varsin pieniä, koska muutokset johtuvat veroprosenttien pyöristämisestä joko ylös tai alas kymmenyksen tarkkuuteen.
Yhteensä 88 kuntaa nostaa verojaan enemmän kuin pyöristyksen verran. Suurin osa isompia korotuksia tekevistä kunnista on pieniä, mutta joukossa on myös suurempia kaupunkeja, kuten Jyväskylä ja Kouvola. Jyväskylässä korotus on 0,64 prosenttiyksikköä, Kouvolassa 0,29.
42 kuntaa laski verotustaan enemmän kuin pyöristyksen verran.
Nyt käytössä olevat veroprosentit ovat pienempiä kuin mihin takavuosina totuttiin, koska kaikkien Manner-Suomen kuntien tuloveroprosentteja alennettiin sote-uudistuksen myötä tämän vuoden alussa 12,64 prosenttiyksikköä. Valtion verotusta kiristettiin samalla vastaavasti.
Tuttuun tapaan Kauniainen on kevein verottaja ja kerää kuntaveroa 4,4 prosenttia. Korkein kuntaveroprosentti on Halsualla, jossa se on 10,8 prosenttia. Keskimääräinen kuntaveroprosentti on koko maassa ensi vuonna 7,51 prosenttia.
Taloustilanne kiristyy taas
Korotusten taustalla vaikuttavat muun muassa sote-uudistuksen vaikutukset kuntien talouteen, kustannustason nousu, huonontuneet talousnäkymät sekä kuntien erilaistuminen muun muassa väestökehityksen vuoksi.
– Poikkeuksellisen hyvien vuosien jälkeen kuntien taloudellinen tilanne kiristyy ensi vuonna voimakkaasti. Useissa kunnissa verorahoitus eli verotulot ja valtionosuudet yhteensä eivät riitä kattamaan käyttötalouden nettokustannuksia ja poistoja. Kuntien taloudellinen eriytyminen jatkuu ja kiihtyy entisestään, sanoo Kuntaliiton pääekonomisti Minna Punakallio tiedotteessa.
Sote-uudistuksen myötä kunnilta poistuivat sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen tehtävät vuoden 2023 alussa. Ne saavat hoitaakseen työllisyyden ja elinvoiman edistämisen tehtävät vuoden 2025 alussa.