MTV Uutiset selvitti kuntaverotilastoista eniten kunnallisveroaan nostaneet kunnat viimeisen 20 vuoden aikana. Mukaan pääsivät kaikki vähintään neljä prosenttiyksikköä nostaneet valtuustot.
Ainoana yli viiden prosenttiyksikön nousuun yltää pirkanmaalainen, reilun 10 000 asukkaan Hämeenkyrö. Isompien joukkoon kuuluvista kunnista ainoastaan Kotka pääsee listalle.
Koko maassa muutos on keskimäärin noin 2,3 prosenttiyksikköä.
Vielä 1998 Hämeenkyrön veroäyri oli 16,75. Nyt veron taso on 22. Mikä selittää kovaa veroprosentin nousua?
– Hämeenkyrö on toteuttanut vuosina 2012-2018 historiansa voimakkaimman investointiohjelman. Investointitaso oli aiemmin pysynyt liian alhaisena liian pitkään ja korjausvelkaa oli muodostunut runsaasti, kertoo kunnanjohtaja Antero Alenius.
– Lähes kaikki palvelutuotannon kiinteistöt on nyt uudistettu. Nyt toimintojen jatkuvuus on varmistettu ja omaisuuden arvo on nostettu uudelle tasolle. Vuosikate 2019 talousarviossa riittää kasvaneisiin poistoihin, kunnanjohtaja jatkaa.
Viimeisen viiden vuoden aikana Hämeenkyrön kunnan toimintakate (käyttömenot) ei ole juurikaan kasvanut. Verorahoitus on käytetty investointien rahoittamiseen.
"Investointeja voimme jo vähentää"
Hämeenkyrö pitää prosenttinsa (22%) ensi vuoden ennallaan. Valtion kunnille antaman rahoituksen määrän vähentyminen huolettaa Aleniusta.
– Verorahoitus on saatu poistojen tasolle, joten akuuttia korotustarvetta ei ole. Valtionosuusleikkaukset ja maksuttomiksi tulevien palveluiden heikot kompensaatiot huolestuttavat. Investointeja voimme jo vähentää, kertoo Alenius.
Kuntaliiton mukaan valtionosuusleikkaukset ovat noin 2,4 miljardia vuosien 2012-2019 aikana.
Korkein kunnallisveroprosentti 22,5
Ensi vuonna Manner-Suomen korkein kunnallisveroprosentti, 22,50 prosenttia, on Haapajärvellä, Honkajoella, Jämijärvellä, Reisjärvellä ja Teuvalla.
Alhaisin Manner-Suomen veroprosentti on Kauniaisissa, 17 prosenttia. Kevyimpien verottajien listalle pääsee myös Helsinki 18%, Espoo 18% ja Eurajoki 18%.
Keskituloisen kuntaverot 7 500 euroa vuodessa
Ensi vuonna peräti 180 kunnalla veroprosentti on 21 tai enemmän. Tämä on Kuntaliiton mukaan kriisikuntakriteeristön raja-arvo. Liitossa kriisikuntaehdokkaita ei kuitenkaan ole ensi vuodeksi tarjolla.
– Se ei tarkoita, että Suomessa tulee olemaan 2019 noin paljon kriisikuntia, sillä kriisikuntakriteereitä on useita. Viime vuodet ovat olleet kuntataloudessa tavanomaista vahvempia. Vuosi 2019 näyttää epävarmemmalta, mutta ei dramaattisen huonolta, kertoo Kuntaliiton pääekonomisti Minna Punakallio.
Yleisesti Suomessa keskituloinen, 3 600 euroa kuukaudessa tienaava palkansaaja maksaa kunnallisveroa keskimäärin 7 500 euroa vuodessa.