Ensi vuonna kunnallisvero vaihtelee 16,50 prosentin ja 22,50 prosentin välillä. Asiantuntijan mukaan tilanne asettaa veronmaksajat eriarvoiseen asemaan asuinpaikan perusteella.
Kuntaliiton laskelmien mukaan ensi vuonna isoimman veroprosentin kunnassa, eli Savonlinnassa, asuva 3000 euroa kuukaudessa tienaava maksaisi vuodessa 1888 euroa enemmän veroja kuin mitä hän maksaisi pienimmän veroprosentin kunnassa, eli Kauniaisissa.
– Jos ajatellaan veronmaksajan kannalta, ero on isompi kuin olisi toivottavaa. Suunnilleen keskituloisen kohdalla ero vuodessa on lähes 1900 euroa, mikä on niillä tuloilla merkittävä rahamäärä, Kuntaliiton veroasiantuntija Jukka Hakola toteaa.
Verojaan korottavia kuntia poikkeuksellisen vähän
Kuntaliiton selvityksen mukaan ensi vuonna verojaan korottavia kuntia on poikkeuksellisen vähän, vain 45 kuntaa. Yhtä vähän veroäyriään korottavia kuntia oli viimeksi vuonna 2001.
Hakolan mukaan se johtuu pääasiassa siitä, että edellisellä hallituskaudella tehtiin suuria valtionosuusleikkauksia, joihin kunnat eivät voineet vastata muuten kuin veroja korottamalla. Nyt kunnat näyttäisivät nyt sopeutuneen.
– Enää kunnissa ei jouduta pakon edessä tekemään korotuksia. Se kertoo, että kuntien sopeutukset ovat onnistuneet, Hakola sanoo.
Ensi vuonna kaikista korkein veroprosentti on Savonlinnassa, 22,50 prosenttia. Savonlinna on nostanut prosenttiaan 2010-luvulla 2,04 prosenttiyksikköä. Se on tasan yhden prosenttiyksikön verran enemmän, mitä kunnat ovat keskimäärin äyriään korottaneet. Ensi vuodelle korotusta tulee puoli prosenttia.
Toiseksi korkeinta, 22,25 prosentin, veroa maksetaan Ruovedellä, Orivedellä, Outokummussa, Siikalatvassa ja Vimpelissä.
Pienin veroprosentti on Kauniaisissa, 16,50 prosenttia. Kauniainen on keikkunut pienimmän veroprosentin kuntien kärjessä jo kauan, ainakin 2000-luvun alusta alkaen. Vuodesta 2001 eteenpäin Kauniainen on onnistunut tiputtamaan veroprosenttiaan 0,25 prosenttiyksikköä. Kuitenkin 2010-luvulla äyriä on jouduttu korottamaan 0,5 prosenttiyksikköä. Ensi vuodelle korotusta ei tule.
Ensi vuodelle veroprosenttia laskevia kuntia on kolme: Luoto, Luhanka ja Kitee.
– Viime vuosina sellaisia kuntia ole ollut laisinkaan. Tarkkaa analyysiä näistä kolmesta kunnasta ei ole tehty, mutta yksi selitys voisi olla valtionosuusjärjestelmän uudistus, toteaa Kuntaliiton Hakola.
Uudistuksen myötä jotkin kunnat saavat valtionosuuksia enemmän kuin ennen.
Lähes kaikki ovat nostaneet
Vuodelle 2016 kunnallisvero nousee keskimäärin 0,04 prosenttiyksikköä. Se lisää kuntien verotuloja tulevana vuotena noin 40 miljoonaa euroa. Jos päälle lasketaan vielä kiinteistöverojen korotukset, verotulot kohoavat hieman alle 70 miljoonalla eurolla. Siitä huolimatta kuntien verotulojen povataan kokonaisuudessaan vähenevän yhteisöveron korotetun jako-osuuden poistumisen vuoksi.
Jos katsotaan tilannetta 2010-luvun alusta vuoteen 2016, veroprosenttiaan on nostanut lähes kaikki kunnat.
Ainoastaan viisi kuntaa on äyriään laskenut: Heinola, Puumala ja Luhanka, 0,5 prosenttiyksikköä, sekä ahvenanmaalaiset Brändö, 0,25 prosenttiyksikköä ja Geta, 1,0 prosenttiyksikköä. Niiden lisäksi 26 kuntaa on onnistunut pitämään veroprosenttinsa ennallaan.
Ensi vuonna kuntia on kuntaliitosten myötä 313, joten veroja nostaneita kuntia on yhteensä 282. Kasvu vaihtelee 0,25 prosenttiyksiköstä 3,25 prosenttiyksikköön.
Kaikkein hurjinta kasvu on ollut Varsinais-Suomessa sijaitsevassa Maskussa. Muita kovia korottajia ovat olleet Salo ja Vimpeli, joissa kunnallisveroa on korotettu 2010-luvulla 2,75 prosenttiyksiköllä.
Jos tarkastellaan koko maata, veroprosentti on noussut vuodesta 2010 vuoteen 2016 keskimäärin 0,9 prosenttiyksiköllä. Vuonna 2010 keskimääräinen veroprosentti kunnissa oli 18,97 prosenttia, vuonna 2016 luku on 19,87 prosenttia.
Kunnallisveron osuus veronmaksajan tuloista riippuu kunnallisveroprosentin lisäksi ansiotulojen määrästä. Kunnallisveron osuus tuloista nousee ansioiden kasvaessa, joten vero on osittain progressiivinen.
Kuntaliiton mukaan vuonna 2015 keskimääräisellä 19,84 kunnallisveroprosentilla 10 000 euron vuosipalkkaa tienaava maksaa kunnallisveroa 0,2 prosenttia, kun taas 20 000 euroa tienaava maksaa vuosipalkasta kunnallisveroa noin 10 prosenttia ja 40 000 euroa tienaava noin 17 prosenttia.
Katso oheisesta kartasta, kuinka oman kuntasi kunnallisveroprosentti on kehittynyt vuodesta 2001 lähtien. Kartasta näet myös kuntasi kiinteistöveroprosentin. Mitä tummemman punainen kunta kartassa on, sitä korkeampi sen veroprosentti vuonna 2016 on.