Kun terveellinen muuttuu järjettömäksi – näistä merkeistä tunnistat syömishäiriön

"Mun mielestä se tärkein asia joka anoreksiasta parantuvan pitää ymmärtää on se, ettei elämää voi oikeasti kontrolloida. Ei syömisen eikä muidenkaan asioiden kautta. Elämä menee miten se haluaa, syötiin me sitten sata kaloria enemmän tai vähemmän."

Syömishäiriö saattaa seurata näennäisesti hyvästä elämänmuutoksesta, jonka tavoitteena on ottaa itseä niskasta kiinni ja esimerkiksi lisätä liikuntaa ja laihtua. Syömishäiriön taustalla on usein muutakin: sairastunut ei esimerkiksi koe voivansa näyttää tunteitaan. Hän ei voi olla herkkä ja tunteva, joten hänen on oltava kova ja vahva. Kiukkua ei saa näyttää, joten sairastuneen on oltava kiltti suoriutuja.

– Yleensä, kun oireilu lähtee käyntiin, ihmisen persoona voi muuttua jollain tavalla. Ihminen saattaa alkaa vetäytyä. Jos hän on ollut sosiaalinen, hän muuttuu epäsosiaalisemmaksi eikä halua päästää lähelle. Hän voi puhua sujuvasti sitä ja tätä, mutta alkaa vetää rajaa yksityisasioihin, KaisuLähteenmäki Etelän-SYLI ry:stä kuvaa. Etelän-SYLI on Syömishäiriöliiton alueyhdistys, joka toimii Helsingin ja Uudenmaan alueella.

– Kehotan ihmisiä kuuntelemaan omaa sisäistä ääntään, joka kertoo, että läheisellä ei ole kaikki nyt kunnossa. Sen aistii, että joku painaa tätä ihmistä, jokin on eri tavalla kuin ennen. Niihin omiin tuntosarviin kannattaa luottaa, sillä oma tunne voi olla ensimmäinen vihje siitä, että jokin on vialla.

Kun elämää ei voi hallita, omaa kehoa voi – tämä herättää valheellisen vahvuuden tunteen. Alussa sairastunut kokee voiman tunteita: hän voi hallita kaikkea ja pystyy mihin vain. Tämä perustuu täydelliseen itsekuriin ja kieltäymykseen, joita ei pitkällä aikavälillä kuitenkaan voi ylläpitää.

Konkreettisia merkkejä

"Minusta tuli mestari näyttelemään, että olen syönyt. Jos äitini oli poissa, sotkin lautasen ja jäin odottelemaan menikö valheeni täydestä. Usein meni. Jos äiti epäili sanomisiani, sain suu vaahdossa vakuuttaa, että en ole jättänyt yhtään ateriaa väliin. Jos söimme yhdessä, hidastelin ja heitin äitini selän takana ruuat roskikseen, usein servettiin kätkettynä."

Syömishäiriöstä on myös konkreettisia merkkejä: anoreksiaa sairastava ihminen alkaa vältellä yhteisiä ruokailuja tai väittää jatkuvasti, että on juuri syönyt. Jos syömishäiriöön liittyy bulimiaa, ihminen saattaa ruokailun jälkeen hävitä vessaan.

– Kun lähdette kahville, hän ei otakaan pullaa, vaikka on aiemmin satunnaisesti herkutellut. Tilaisuudet, joihin liittyy yhteistä ruokailua, eivät ole enää yhtä luontevia kuin ennen. Jos ihminen muuttuu yhtäkkiä fyysisesti paljon ja hoikistuu nopeasti, se voi olla merkki oireilusta, Lähteenmäki sanoo.

– Terveellinen laihtuminen ei yleensä käy yhtäkkiä, vaan etenee rauhallisesti. Nopeasti alkanut epätavallisen aktiivinen liikunta voi myös olla merkki oireilusta. Jos ihminen ei ole aiemmin ollut hirveän urheilullinen, muttei yllättäen voi lähteä mihinkään, koska on jatkuvasti salilla, se kertoo jostain.

Sairastunut voi saada mielihyvää siitä, että ottaa ravintolassa salaatin hampurilaisaterian sijaan – tai lähteekin lenkille muiden mennessä ravintolaan. Lopulta syömishäiriöön alkaa liittyä elämää rajoittavia sääntöjä. Tällöin järkevältä vaikuttanut asia, kuten terveellinen elämänmuutos, muuttuukin järjettömäksi.

Sairastunut ei voi tehdä asioita normaalisti tai edes tavata ystäviään. Hän voi suunnitella iltaa ulkona, muttei lopulta kykene lähtemään: vielä eilen hyviltä tuntuneet vaatteet näyttävät nyt kaikki rumilta hänen yllään.

Sairastunut tarkkailee itseään ulkopuolelta. Aiemmasta vapauden ja voiman tunteesta tuleekin ahdistusta.

Toipuminen ei ole suora tie alusta loppuun

"Neljä vuotta terapiassa käynnin jälkeen, minä, edelleenkin pieni tyttö, mutta täysin normaalipainoinen, hyvävointinen, iloinen ja onnellinen kahden lapsen äiti voin vihdoin sanoa voittaneeni sen olkapäällä istuvan pirun, joka esti minua voimasta hyvin."

Lähteenmäen mukaan syömishäiriötä ei pidä hävetä. Vaarallisen toimintamallin tilalle täytyy kuitenkin lopulta löytää jotakin muuta.

Mitä syömishäiriöstä toipuminen sitten on? Lähteenmäen mukaan moni sairastunut saattaa lähteä "suorittamaan toipumista", vaikka kyseessä ei ole suora tie alusta loppuun. Toipumisessa voi tulla myös takapakkia, ja itselleen pitäisikin olla armollinen.

Moni syömishäiriön kokenut kertoo tarvitsevansa pohjakosketuksen, jonka aikana ymmärtää, ettei elämä voi jatkua syömishäiriön kanssa. Sairastunut voi romahtaa useita kertoja, ennen kuin haluaa toipua.

Kun syömishäiriöinen alkaa toipua, hän saa tuntea, miten helppoa elämä voi olla ilman runsaita sääntöjä ja jatkuvaa tarkkailua. Elämästä alkaa löytyä onnen hetkiä.

Lähteenmäen mukaan moni toipunut kokee elävänsä syömishäiriön jälkeen aidompaa elämää. Toipuminen paitsi voimaannuttaa, myös opettaa nöyryyttä ja heittäytymistä: ihmiselle tulee tunne, että hän todella voi selvitä mistä vain.

Lisätietoa:Etelansyli.fi. Kursivoidut kohdat ovat toipuneiden tarinoita osoitteesta etelansyli.fi.

Lue myös:

Geriatri: Tästä tunnistaa alkavan muistisairauden

Maria Aarnio, maria.aarnio(at)mtv.fi