Ero puolisosta tai kumppanista on tunteiden myllerrystä. Olipa suhde ollut kuinka mahdoton tahansa tai syy eroon mikä tahansa, ero ei ole koskaan helppo.
− Ensin en voinut uskoa eroa pitkäaikaisesta poikaystävästäni todeksi, vaikka olimmekin haudutelleet sitä ja keskustelleet siitä jo pitkään. Sitä oli niin tottunut elämään toisen kanssa huolimatta siitä, että meistä oli tullut enemmän kaverit kuin kumppanit. Vaikka eroomme ei kuulunut dramatiikkaa, murtuivat yhteiset toiveet ja haaveet, ja siitä toipuminen vei aikaa, 29-vuotias Hanna kertoo.
Eron myötä tulee käytyä eri tunteita läpi. Yleisempiä erotunteita ovat ”tämä ei ole totta” -tunne, pelko, ahdistus ja vatvominen, menneen näkeminen hohdokkaana, suru, viha ja hyväksyntä.
”Erotunteiden läpikäynti on tärkeää, sillä parisuhteissa löytää sen uudessa suhteessa, jonka on edellisessä jättänyt ratkaisematta”, toteaa psykologi Ilona Rauhala kirjassaan Kokonaiseksi.
Ero ei kosketa vain eroavia puolisoita vaan myös mahdollisia lapsia, sukua ja muuta perheen lähipiiriä. ”Jos on yhteisiä lapsia, on heidän takiaan erityisen tärkeää säilyttää yhteinen vanhemmuus ja suhteet sukuun sekä muihin lapselle läheisiin ja tärkeisiin ihmisiin”, sanotaan Eroperheiden tukikeskus Neuvon Eroneuvo -oppaassa. On hyvä tiedostaa, että lasten takia eronnut pari tulee myös aina tavalla tai toisella olemaan tekemisissä toistensa kanssa vanhempina.
− Yhteisen poikamme takia joudun olemaan tekemisissä exäni kanssa muutaman kerran viikossa. Poikani vuoksi olen niellyt ja nielen paljon, sillä haluan välttää riitelemistä viimeiseen asti. Haluan, että pojalla säilyy hyvä suhde isäänsä. Siksi olen valmis unohtamaan niin monia ikäviä asioita, 28-vuotias Niina sanoo.
Eroaminen on prosessi
Eron voi nähdä prosessina, joka alkaa eron harkitsemisesta ja päättyy erosta toipumiseen. Erokriisin alkuvaiheessa ihminen tavallisesti pyrkii Eroneuvo-oppaan mukaan torjumaan ja kieltämään tilanteen, koska se tuntuu liian pelottavalta ja sietämättömältä. Suru ja raivo ovat tässä vaiheessa tyypillisiä tunteita.
− Ensin haukuin entisen poikaystäväni pystyyn lähimmille ystävilleni. Onneksi en sentään käynyt vaahtoamaan yhteisille kavereillemme. Olisi saattanut hävettää jälkeenpäin, 25-vuotias Miia miettii.
Tuskallisten tuntemusten lievittämiseen on erilaisia keinoja. Moni eroaja ei myönnä tosiasioita vaan suojaa itseään muodostamalla todellisuudesta vääristyneen kuvan.
”Eroajan oman edun mukaista on yrittää hyväksyä ero tosiasiana ja yrittää luottaa elämän jatkumiseen, vaikka ero ei olisikaan oma päätös eikä itse olisi sitä halunnut”, Eroneuvo-opas kertoo. Vain eron hyväksymisen kautta on mahdollista suuntautua tulevaisuuteen ja ryhtyä rakentamaan eron jälkeistä elämää.
Kolhiintunut itseluottamus palautuu vähitellen ja se voi jopa vahvistua erosta selviytymiskokemuksen myötä. Kriisin läpityöskentelyn kautta ihminen voi oppia ymmärtämään paremmin itseään ja muita ihmisiä.
Jumiutuminen pahentaa asiaa
Erokriisi ei kuitenkaan aina etene automaattisesti vapauttavaan suuntaan, sillä moni jää kiinni vihan ja katkeruuden tunteisiin. Silloin ero voi muodostua vakavaksi uhaksi ihmisen hyvinvoinnille. Eron nostamien tunteiden kohtaaminen ja läpikäyminen on siis tärkeää.
Erokriisin keskeneräisyys ja jumiutuminen saattaa näkyä jatkuvana katkeruutena entistä puolisoa kohtaan. Exä saatetaan nähdä yksipuolisesti syylliseksi omaan pahaan oloon ja eron jälkeenkin elämässä vastaan tuleviin vaikeuksiin.
Erokriisiinsä juuttunut ihminen toistaa helposti seuraavassa suhteessa samaa kaavaa tai epäonnistumisen pelossa eristäytyy ja välttelee ihmissuhteita. Ero voi pakottaa tarkastelemaan uudesta näkökulmasta omia valintoja ja arvoja, sitä mitä haluaa elämältä ja esimerkiksi parisuhteelta. Aiemmat itsestäänselvyydet ja kokemukset näyttäytyvät sen jälkeen ehkä uudessa valossa.
− Minulla meni näin jälkikäteen ajateltuna monta vuotta eroon päätyneen suuren rakkauteni aiheuttamassa surussa rypemiseen. Sen vuoksi moni potentiaalinen uusi seurustelusuhdekin ajoi heti alkuunsa karikolle. Ehkä pari silloista ystäväänikin otti minuun etäisyyttä, kun en osannut muusta kuin erosta puhuakaan. Kävin puimassa traumaattista eroa lopulta terapeutilla. Nyt olen päässyt suhteen yli, olen sinut itseni kanssa ja löytänyt ihanan poikaystävänkin, 34-vuotias Emma summaa.
Toipuminen tuo tulevaisuushaaveet
Se, kauanko erosta selviäminen vie, on yksilöllistä. Aiempi elämänkokemus, yksilölliset voimavarat, läpikäydyt vaikeudet ja kriisit sekä henkilökohtaiset selviytymiskeinot auttavat erosta eteenpäin.
Toipuminen näkyy siinä, että pystyy suuntaamaan katseensa tulevaisuuteen. Omasta erosta voi ajatella selvinneensä silloin, kun on hyväksynyt sen osaksi omaa elämänhistoriaansa. Eroa voi tarkastella yhtenä elämänkokemuksena muiden joukossa.
− Kun olin saanut eron käytyä juurta jaksain läpi, oli kuin uusi elämä uusine haaveineen olisi alkanut. Siihen pääseminen tosin vaati paljon kyyneleitä, tilitystä ja ystävien olkapäätä, Hanna kertaa.
Teksti: Marianne Falck
Kuvat: Shutterstock