Laivayhtiö Tallink Silja ilmoitti keskiviikkona jättimäisistä sopeuttamistoimistaan, vain hieman aiemmin yt-neuvotteluista kuultiin Viking Linelta. Kysyimme laivayhtiöiltä, mitä risteilyn järjestäminen vaatii talouskurimuksen keskellä.
MTV Uutiset kysyi jättilomautuksista ilmoittaneelta Tallink Siljalta, millaisen määrän henkilökuntaa tyypillinen Tukholman-risteily vaatii.
– Jos matkustajia tulisi kyytiin esimerkiksi 500, pitäisi miehistön määrän nousta noin 100 henkilöön. Normaalitilanteessa esimerkiksi täydellä perjantailähdöllä miehistöä on noin 200–250, sisältäen artistit, kertoo Tallink Siljan viestintäjohtaja Marika Nöjd.
Normaalitilanteesta ollaan kuitenkin koronavirusepidemian takia kaukana. Nöjdin mukaan Turun ja Tukholman väliä seilaava M/S Baltic Princess on kuljettanut maaliskuusta lähtien pääasiassa rahtia.
– Miehistön määrä on ollut noin 50–80 henkilöä, jolloin matkustajia on otettu kyytiin maksimissaan 100–500. Kesä-heinäkuu oli poikkeus, jolloin matkustajia oli enemmän.
Sairaanhoitaja apuna tax freessa
Risteilylle vaaditun miehistön määrä riippuu turvallisuusorganisaatiosta, mutta myös ravintolan palveluiden aukiolosta.
Nöjdin mukaan miehistö tekee erityistehtäviä lukuunottamatta kaikkia laivalla olevia askareita: esimerkiksi laivan sairaanhoitaja auttaa tarvittaessa tax free -myymälässä.
Vaikka kyydissä ei olisi yhtäkään matkustajaa, pitäisi laivalla olla silti noin 30 työntekijää. Laivan liikennöintiin ja ylläpitoon liittyvät kiinteät kulut eivät juuri pienene, oli kyydissä sitten sata tai tuhat matkustajaa.
– Kuljetetun rahdin tuomat tuotot eivät riitä kattamaan kiinteitä kuluja, Nöjd sanoo.
Rahtia ja rekkakuskeja
Tallink Siljan viestintäjohtajan mukaan yhtiön risteilyillä matkustaakin enää pääosin rahtia ja rekkakuskeja. Matkustajia on vain sadasta muutamiin satoihin risteilyä kohden.
– Laivojen pysäyttäminen satamiin on viimeisin vaihtoehto yrityksellemme, mutta emme voi jatkaa myöskään tappiollista liiketoimintaa.
Viking Linellä ei sen helpompaa
Viking Line ilmoitti viime viikolla aloittavansa maahenkilökunnan yt-neuvottelut, ja suuri osa laivahenkilökunnasta on edelleen lomautettuna.
Koronatilanteen takia Helsinki-Tukholma-reitti on ollut jäissä.
Yhtiön mukaan risteilyillä matkustajamäärät on tiputettu puoleen alusten maksimikapasiteetista – ja henkilökuntaa sen mukaisesti.
– Todellisuudessa matkustajia on vielä vähemmän tällä hetkellä, joten henkilökunnan määrä vaihtelee, kertoo tiedotusjohtaja Johanna Boijer-Svahnström.
Normaalioloissa esimerkiksi Turusta Tukholmaan liikennöivä M/S Viking Grace vetää maksimissaan 2 800 matkustajaa, jolloin vuorossa on oltava yli 200 työntekijää. Laivan vuorottelujärjestelmän takia kyydissä on kuitenkin tällöin yli 400 työntekijää.
Päällikötkin mopin varressa
Työtehtävien supistamisen ohella myös Viking Linen henkilökunnalta on vaadittu joustavuutta laivan askareiden suhteen: muun muassa siivoustehtäviin on osallistuttu päälliköitä myöten.
Viking Line ei kerro yksittäisen risteilyn rahallisia kustannuksia. Boijer-Svahnströmin mukaan suurimmat kulut ovat polttoaine, henkilöstökustannukset ja muut maksut.
Tuottoa risteily tekee tavallisesti rahdista, henkilöautoista, reittimatkustajista sekä risteilymatkustajia. Koronan takia ainoastaan rahti on toiminut tavalliseen tapaan.
Miljoonia menetettyjä matkustajia
Koronan takia Viking Linen risteilymatkustajia oli kesällä 25–30 prosenttia vuoden takaisesta määrästä. Yhtiön mukaan mittavat taloudelliset tappiot tuottanut Helsinki-Tukholma-reitti tulee elpymään hitaasti.
– Olemme menettäneet 2,4 miljoonaa matkustajaa tammi-heinäkuun välisenä aikana. Se luku kertoo paljon tilanteestamme, tiedotusjohtaja sanoo.
Viking Linen tiedotusjohtaja syyttää osin viranomaisten viestintää matkustusrajoituksista siihen, että risteilyjen varaustilanne heikkeni Suomen markkinoilla.
– Saimme paljon peruutuksia kun viestit olivat epäselvät, jopa virheelliset. Tästä kertyi lisäharmia jo entuudesta vallitsevassa tukalassa tilanteessa, Boijer-Svahnström sanoo.