Kun oma äiti haukkuu – psykologi kertoo, miksi aikuinen mollaa lasta

"Sairastan diabetesta ja lapsena verensokeri laski liian alas kotona ollessani. Tästä selvittyäni mutsi totesi, että "sä olet pilannut minun elämän”. Alkoholistifaija ja suoraan sanoen v-mäinen mutsi "laukoivat" kyllä kaikenlaista sontaa, en kaikkea edes muista. Itsellä onneksi menee elämässä aika loistavasti, mutta vanhempiin on "kylmähköt" välit.”

Kun ihminen on äärimmäisen väsynyt, hänestä tulee äärimmäisen itsekeskeinen. Silloin suusta voi päästä millaisia sammakoita tahansa, psykologi Hanna Markuksela kuvaa.

– Kaikki ympäristössä nähdään kuormitustekijöinä, pahimmillaan myös omat lapset.

On kuitenkin eri asia loukata tarkoituksella kuin vahingossa.

"Olin 10-vuotias ja olimme leikkimässä pihalla naapurin lasten kanssa illalla noin klo 20 kesällä. Äitimme mielestä olimme h**ria - tulipahan sekin sana opittua!"

Mikä saa äidin mollaamaan omaan tytärtään?

– Mitenkään kyseisen äidin taustoja tuntematta tulee lapsen huorittelusta yleisemmin mieleen äiti, joka ei ole millään tapaa sinut naiseuden ja seksuaalisuuden kanssa. Lisäksi hänen taustallaan voi olla vaikka minkälaisia kokemuksia ja huonoa kasvatusta, johon ei ole kuulunut naisten oikeuksien kunnioittaminen, Markuksela kuvaa.

Mikä sai äidin sanomaan jotain loukkaavaa?

”Ollessani 10-vuotias veljeni kuoli. Olin palaamassa kotiin pihaleikeistä, kun kuulin oven läpi eteiseen äitini katkeran äänen: "Voi kun Ritva olisi kuollut ennemmin, eikä Raimo". Kyllä sattui. Sain osakseni aina syrjintää ja suoranaisia haukkumisia, vaikka elin elämääni kunnolla. Nyt kun äitini on jo vanhus, eipä tule tunnetta, että kävisin hänen luonaan. En jaksa enää teeskennellä, ettei minuun sattunut aikoinaan.”

Jos lapsi kuulee asioita, jotka eivät kuulu hänelle, vanhemman tulisi selittää tilanne. Mikä sai isän tai äidin sanomaan jotain, mitä hän ei oikeasti tarkoittanut?

– Kertoa lapselle, miksi vanhemmat ovat joskus niin väsyneitä ja allapäin, että vahingossa tulee lauottua jotain aivan älytöntä, Markuksela neuvoo.

– Lisäksi on tärkeää varmistaa, että lapsi ymmärtää, että hän ja hänen tunteensa ovat yhtä tärkeitä kuin kaikkien muidenkin. Usein omien sanomisten selittely ja kaiken leimaaminen lapsen omaksi väärinkäsitykseksi vain mitätöi lapsen kokemuksen.

"Abstraktit pelonlietsonnat ovat sairaita kasvatusmenetelmiä"

”Ollessani 3. luokalla koulussa uhmasin vanhempiani ja leikkasin itse itselleni otsatukan. Todella uskovainen isäni kertoi minulle silloin tehneeni niin suurta syntiä, että Jumala rankaisee minua ja palan ikuisesti helvetin tulessa. Pelko joka siitä jäi, kesti monta, monta vuotta ennen kuin ymmärsin, että se ei pidä paikkaansa.”

Markukselan mukaan lapseen on hyvä istuttaa pelko oikeasti vaarallisia asioita kohtaan. Esimerkiksi sähkölaitteet, liikenne ja epäilyttävät vieraat ihmiset kannattaa käydä läpi. Järkeä ja kohtuutta tulisi kuitenkin käyttää myös hyödyllisten opetusten antamisessa.

– Kaikenlaiset abstraktit pelonlietsonnat liittyen uskontoon ja moraaliin ovat sairaita kasvatusmenetelmiä, joista ei ole lapsen arkielämän ja loogisen päättelykyvyn oppimisen kannalta muuta kuin haittaa yhteiskunnassamme, Markuksela sanoo.

– Mikäli jostain on lapselle aidosti haittaa, on tämä aina selitettävissä arkikielisesti ilman henkistä väkivaltaa. Mitä tulee henkisyyteen, näen sen tieteellisesti ajattelevalle ihmisellekin terveellisenä osana elämää silloin, kun mukana ei ole syyllistystä ja pelkotilojen rakentelua. Henkinen kehitys on hyvin henkilökohtainen asia ja sen on tärkeää olla myönteisesti sävyttynyt prosessi.

Lue myös:

Video: Duudsonit tuli taloon, jakso 3. Avio vai ero?

Maria Aarnio, maria.aarnio(at)mtv.fi

Kursivoidut kohdat ovat MTV Lifestylen lukijoiden tarinoita.