Mainos

Kuka pelastaisi banaanit?

Lähestulkoon kaikki ihmiset syövät banaaneja. Se on maailman suosituin hedelmä. Banaanit ovat herkullisia, helppoja kuoria ja sopivat käteen melkein kuin ne olisi tarkoitettu ihmisapinoiden syötäväksi.

Banaani on kuitenkin vaarassa.

Banaani on geneettinen mutantti, joka on selvinnyt näin pitkälle vain ihmisten jatkuvien ponnistelujen ansiosta. Kaupan banaanit ovat kaikki toistensa täydellisiä kopioita.

Viljely aloitettu 10 000 vuotta sitten

Viljeltävä banaani on hybridi, joka syntynyt kahden syötäväksi kelpaamattoman banaanilajin ristipölytyksellä jossain Indonesiassa.

Musa acuminata -lajilla on vastenmielisen makuinen hedelmäliha, musa balbisiana -lajin hedelmillä taas on aivan liikaa siemeniä.

Banaania on viljelty yli 10 000 vuoden ajan. Alun perin banaania luultavasti viljeltiin muihin tarkoituksiin kuin syötäväksi. Ei ole tarkkaa tietoa, milloin ihmiset tajusivat hybridin olevan hyvänmakuinen, mutta siitäkin on tuhansia vuosia.

Hybridin ongelmana oli, ettei se lisäänny pölytyksellä. Ihmiset saivat sen kuitenkin leviämään pistokkaina. Näistä pistokkaista tulevat kaikki nykymaailman syötävät banaanit.

Banaanit ovat täydellisiä kopioita toisistaan

Nykyisin ylivoimaisesti suosituimman banaanityypin nimi on Cavendish. Kaikki kaupan banaanit ovat Cavendisheja. Sen kaupallinen viljely aloitettiin noin 50 vuotta sitten. Maailmassa syödään 100 miljardia Cavendishia joka vuosi. Ne ovat kaikki toistensa täydellisiä kopioita. Ei ole väliä tuleeko banaani Thaimaasta vai Karibialta. Jokainen on toisensa identtinen kaksonen.

Tähän samuuteen Cavendish saattaa myös tuhoutua.

Cavendish on altis taudeilla, koska sillä ei ole geneettistä monimuotoisuutta. Mikä tappaa yhden Cavendishin, tappaa myös kaikki muut. Jokin sienitauti tai bakteeri, joka tuhoaa yhden viljelmän pystyy helposti tuhoamaan koko maailman viljelmät.

Tapahtunut jo aiemmin

Eikö kuulosta uskottavalta?

Harva tietää, että ennen nykyistä banaanilajiketta, viljelyssä oli maukkaampi ja kookkaampi lajike, Gros Michel. 1900-luvun alussa kaikki Amerikan ja Euroopan banaanit olivat Gros Michel -tyyppiä. Sitä ei enää viljellä, koska siihen iski Panaman tauti -nimellä kulkeva sieni.

Viljelijät tekivät kaikkensa estääkseen taudin leviämisen. He raivasivat vimmaisesti uutta viljelymaata pitääkseen banaanintuotannon edes siedettävällä tasolla. 1960-luvulle tultaessa suurimmat banaaninviejät olivat konkurssikypsiä, ja tauti vain jatkoi leviämistään.

Lopulta Cavendish oli pakko hyväksyä Gros Michelin korvaajaksi, vaikka se oli lähes kaikilta kannoilta huonompi vaihtoehto. Se oli kuitenkin paras vaihtoehto niistä banaanityypeistä, joiden luultiin olevan immuuneja Panaman taudille.

Uusi katastrofi uhkaa

Panaman taudin uusi muoto on kuitenkin jo iskenyt Cavendish-viljelmiin. Nyt kaupalliset banaaninviljelijät etsivät kuumeisesti ratkaisua tulevaan katastrofiin.

Nykyisin tunnetuista helposti viljeltävistä banaanityypeistä mikään ei kelpaa Cavendishin korvaajaksi, sillä ne ovat niin eri makuisia ja näköisiä kuin se on. Suurin osa ihmisistä ei edes pitäisi niitä samana hedelmänä.

Cavendish yritetään pitää viljelykelpoisena niin pitkään kuin mahdollista. Kasvavat banaanitertut esimerkiksi ympäröidään usein torjunta-aineilla kyllästetyllä muovilla.

Monien asiantuntijoiden mielestä Cavendish ei ole viljelykelpoinen enää 10-20 vuoden päästä. Siksi käynnissä on kilpajuoksu aikaa vastaan, jossa toiset yrittävät jalostaa perinteisin menetelmin uuden kestävän, hyvänmakuisen ja hyvännäköisen banaanin ja toiset puolestaan yrittävät muokata Cavendishin DNA:ta kestämään tauteja.

Kumpikaan menetelmä ei ole vielä tuottanut tuloksia. Pahimmassa tapauksessa 2020-luvulla kaupasta ei enää saa banaaneja.

Millä sinä korvaisit päivittäisen banaanisi?

Jutun lähteenä käytettiin Popular Sciencen artikkelia "Can This Fruit Be Saved?"

Mainos

Lisää aiheesta
    Mainos

    Suosituimmat videot

    Mainos

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos
    Mainos
     

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.