Kuka löysi klitoriksen?

Kirjan aito hahmo

Andahazin kirja on historiallinen romaani, joka kuvaa erinomaisesti 1500-luvun Italiaa ja tuo hyvin esille esimerkiksi sen, miten vahvasti kirkko vaikutti siihen, mitä tieteen nimessä saatiin julkaista ja mitä ei. Kirjan hahmo Matteus Kolumbus ei ole fiktiivinen henkilö vaan kyseessä on kuuluisa anatomian tutkija Matteo Realdo Colombo, joka syntyi lähellä Milanoa vuonna 1515 tai 1516. Hän käytti itsestään latinankielistä nimeä Realdus Columbus, josta Andahazi on ottanut kirjansa henkilön sukunimen.

Colombo toimi Venetsiassa seitsemän vuotta kirurgin oppipoikana, jonka jälkeen hän pääsi kuuluisaan Paduan yliopistoon lukemaan anatomiaa. Yliopistossa ollessaan Colombo sai vuonna 1541 paikan arvostetun anatomian ja kirurgian professorin Andreas Vesaliusin (1514–1564) apulaisena. Kun Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan hallitsija Kaarle V (1500–1558) kutsui Vesaliusin hoviinsa lääkäriksi vuonna 1543, Colombo peri hänen asemansa Paduan yliopistossa.

Vuonna 1545 Colombo pääsi Pisan yliopiston anatomian osaston johtajaksi. Kolme vuotta myöhemmin hän siirtyi Rooman Sapienzan yliopistoon professoriksi. Hän toimi virassaan kuolemaansa saakka eli vuoteen 1559. Roomassa ollessaan Colombo teki muun muassa yksityisiä anatomisia tutkimuksia kuuluisan Michelangelon (1475–1564) kanssa. Colombo oli myös vuodesta 1550 lähtien piispa Julius III:n (1487–1555) lääkäri.

Mitä Colombo kirjoitti klitoriksesta?

Colombon ainoa kirja De re anatomica julkaistiin vasta hänen kuolinvuotenaan. Colombo oli tiettävästi aloittanut kirjan kirjoittamisen jo vuonna 1542, mutta hän ei koskaan nähnyt kirjaansa julkaistuna. Kirjassaan hän väittää olevansa ensimmäinen ihminen, joka kuvaa klitorista ja sen toimintaa. Colombon mukaan emättimen kärjessä virtsaputken yläpuolella on pieni elin, joka tuottaa naiselle voimakasta nautintoa, mikäli sitä hierotaan peniksellä tai sormella. Colombon mukaan tuo kohta on naisen yhdynnässä kokeman nautinnon lähde.

Hupaisaa on, että yhdysvaltalainen Shere Hite mullisti nykyistä käsitystämme naisen seksuaalisuudesta kirjoittamalla vuonna 1976, että klitoris on tärkein elin naisen seksuaalisen hekuman kannalta. Hite sai moisesta runsaasti kuuluisuutta, joka olisi pikemminkin kuulunut monta sataa vuotta aikaisemmin eläneelle Colombolle.

Colombo ei antanut löytämälleen sukupuolielimelle nimeä klitoris. Hän kirjoittaa kirjassaan, että koska kukaan muu ei ole aikaisemmin löytänyt kyseistä elintä eikä kuvannut sen toimintatarkoitusta, niin hän on oikeutettu antamaan löytämälleen elimelle nimen. Colombon mielestä kyseistä sukuelintä olisi pitänyt kutsua Venuksen rakkaudeksi tai suloisuudeksi. Harmi, ettei moinen ehdotus lopulta jäänyt anatomiassa vallalle, koska olisihan Venuksen rakkaus sanana paljon kauniimpi kuin klitoris.

Löysikö Colombo todellakin klitoriksen?

Kuuluisan anatomistin Gabriele Falloppion (1523–1562) noin vuonna 1550 kirjoittamassa kirjassa Observations anatomicae (julkaistiin vuonna 1561) Falloppion kirjoittaa, että klitoris on niin piilossa, ettei sitä ole löytänyt kukaan muu henkilö ennen häntä. Falloppio vielä mainitsee, että josko joku siitä on puhunut, niin kyseinen henkilö on saanut tiedon joko Falloppiolta itseltään tai hänen oppilailtaan. Kuitenkin ranskalainen anatomisti Charles Estienne (1504–1564) kirjoitti jo vuonna 1545 tekstissään De Dissectione Partium Corporis Humani klitoriksesta. Hän tosin nimesi tuon naisen seksuaalisuuden kannalta tärkeimmän elimen häpeälliseksi elimeksi.

Colombo ei myöskään ollut ensimmäinen henkilö, joka mainitsi klitoriksen merkityksen naisen orgasmin kannalta. Italialainen filosofi Pietro d’Abano (1250–1316) kirjoitti yli sata vuotta kuolemansa jälkeen julkaistussa teoksessaan (1476), että naisen saa hekumaan ja orgasmiin hieromalla häpyluun alueella olevaa eräänlaista ylempää suutinta (klitoris).

Itse asiassa kukaan edellä mainituista henkilöistä ei löytänyt klitorista. Antiikin kreikkalaiset, persialaiset ja arabit olivat tietoisia klitoriksesta satoja vuosia ennen Colomboa. Muinaisessa Intiassa klitoris tunnettiin nimellä madanahatra. Vastaavasti 1000-luvun Kiinassa klitoris oli tunnettu nimellä kultainen helmi.

Emme siis varmasti tiedä sitä, kuka on se henkilö, joka ensimmäisenä löysi tuon piilossa olevan sukuelimen. Kenties klitoris oli tiedossa jo kivikauden ihmisillä, jotka ehkä sattuman kautta ymmärsivät klitoriksen merkityksen naisen nautinnon kannalta. Sen kuitenkin tiedämme, kuka oli ensimmäinen suomalainen henkilö, joka julkaisi klitoriksen tarkan anatomian. Onhan sekin jo jotakin.

Kesälukemista

Nyt kun lukija on hiukan perillä Colombon todellisista taustoista, voin suositella kesälukemiseksi Andahazin kirjaa Anatomi. Kirja ei ole välttämättä kovinkaan kevyttä luettavaa, mutta sivistävää se kuitenkin on ja voittaa mielenkiinnossa varmasti jatkuvat television kesäuusinnat.

Kari Heusala

Inspiraation lähteet: Federico Andahazin kirja Anatomi sekä Stringerin ja Beckerin artikkeli Colombo and the Clitoris.

Kuvat: Shutterstock