KSML: "Tappajageenin" alkuperä löytynyt

Lehden tietojen mukaan Hakkarainen oli syntynyt Jurvansalon kylässä vuonna 1670 ja Judith Pasanen Koliman kylässä 1677.

– Jompikumpi näistä esivanhemmista on kantanut geenivirhettä, joka voi aiheuttaa kantajalleen CPVT-rytmihäiriösairauden, kertoo suvun rytmihäiriötutkimusta johtava Heikki Swan Helsingin yliopistollisesta keskussairaalasta.

Molemmat heistä kuolivat nykymittapuun mukaan nuorina: Judith 40-vuotiaana ja Matti 48-vuotiaana. Heidän kuolinsyitään ei kuitenkaan ole mainittu Suomen sukututkimusseuran tietokannassa.

Swanin tutkimusryhmä on nyt ryhtynyt postittamaan tutkimuslähetteitä suvun jäsenille. Vastaanottajalle tarjotaan mahdollisuutta selvittää, kantaako hän suvussa esiintyvää geenivirhettä.

Geenivirhettä on tavattu HYKS:in mukaan kolmessa eri suvussa.

Saattaa olla oireeton

Tappajageenistä uutisointi sai Tammikuussa paljon huomiota sukututkimuspiireissä ja tavallisen kansan keskuudessa etenkin Viitasaaren suunnalla Keski-Suomessa.

Swan toivoo, että kaikki tutkimuksiin kutsutut lähtisivät mukaan. Asia on tärkeä, sillä tähän sairauteen liittyy ennenaikaisen kuoleman riski. Jos sairaus kuitenkin löydetään ajoissa, sitä voidaan hoitaa tehokkaasti.

– Osa geenivirheen kantajista voi olla myös oireettomia, Swan tarkentaa.

Tutkimuslähetteen saajien ei kuitenkaan kannata hätääntyä: Jo etukäteen tiedetään, että vain pieni osa esivanhempien vielä elossa olevista jälkeläisistä on perinyt geenivirheen.

Sukututkimuksen avulla pyritään etsimään viitasaarelaisen kantaisän jälkeläiset ja tutkia potentiaalisten mutaation kantajien verinäytteet. Operaation avulla voidaan pelastaa lukuisia ihmishenkiä. 

Jälkeläisiä arvioidaan olevan elossa muutamia tuhansia. Heistä suurin osa elää Viitasaaren seudulla, mutta geenin kantajia on levinnyt etenkin 1900-luvun muuttoliikenteen myötä ympäri Suomea.