Köyhyys ajaa koulun sijaan seksityöhön Romaniassa

Erot näkyvät vasta koulun ulkopuolella Ferentarin kaupunginosassa: Rakennusta ympäröi aita ja sisäänkäynnillä on vartija, jonka tehtävä on suojella oppilaita alueen prostituoiduilta ja huumediilereiltä. Rotat ja resuiset kulkukoirat kulkevat pölyisellä kadulla. 

Täällä, Bukarestin slummissa on käynnissä taistelu romanien paremman tulevaisuuden puolesta. 

– Vanhemmat tietävät, että koulutus on tie pois köyhyydestä ja syrjäytymisestä, mutta koska työttömyys on yleistä, monet lapset jättävät koulun kesken, kertoo alueen romanilasten toimintakeskuksessa työskentelevä Raluca Negulescu. 

Koulunkäynti on Romaniassa ilmaista, mutta monilla romaneilla ei ole varaa ostaa koulukirjoja, vihkoja tai vaatteita lapsille. Negulescun mukaan joissain perheissä on lapsille vain yhdet vaatteet, jotka he jakavat keskenään. 

Koulussa yritetään varoittaa kotoa karkaamisen riskeistä

Tarkkoja lukuja Romaniassa koulunsa keskeyttäneistä romanilapsista on vaikea saada. Koulut kaunistelevat lukuja keskeyttäneiden määristä, koska opettajat pelkäävät menettävänsä työnsä. 

Ferentarissa romanien syrjäytymisen vaara on suuri. Lähes 80 prosenttia alueen seksikaupan parissa työskentelevistä on romaneja. 

– Tiedän monia oppilaita, jotka lopettavat koulun ja joista tulee seksityöntekijöitä 14-15-vuotiaina, kertoo opettaja Elena Radu. 

Seksityöläisiä kutsutaankin usein koululle puhumaan elämästään, jotta koulusta pois jääminen ei houkuttelisi lapsia. 

– Teemme työtä erityisesti tyttöjen hyväksi ja kerromme heille riskeistä, joita liittyy kotoa karkaamiseen tai siihen, että he menevät nuorena naimisiin ja saavat lapsia teini-ikäisinä, Radu sanoo. 

Sekä romaneja että romanialaisia lapsia opettava Radu on itse romani ja yrittää toimia esikuvana lapsille. 

Lapset tarvitsevat uskoa itseensä

Opettaja Elena Radu opettaa romanilapsia Ferentarin kaupunginosassa Bukarestissa 10. lokakuuta 2013.  Lehtikuva

Romaniassa koulujen opetuskieli on romanian kieli, jonka takia romanilapsilla on usein oppimisvaikeuksia. Heidän kotikielensä on usein romanin kieli. 

Romanit myös laitetaan usein eri luokkiin tai jopa eri rakennukseen kuin muut oppilaat, kertoo romanien koulutussäätiön konsultti Eugen Crai. 

– Toisenlaista syrjimistä tapahtuu luokkahuoneissa, joissa romanit laitetaan istumaan taakse ja romanialaiset lapset luokan etuosaan, Crai kertoo. 

Ongelma on myös romaniluokkien opettajapula. Monilla opettajillakin on ennakkoluuloja romaneja kohtaan. 

– Opettajat pysyvät koulussa korkeintaan vuoden, mikä on ongelmallista oppilaille, Radu sanoo. 

9-vuotiaan Nicolae Fernando Christianin äiti on siivooja ja isä työskentelee leipomossa. Pojan unelmien ammatti on kuitenkin hiukan erilainen. 

– Näyttelijä. 

Hänen vastauksensa kuvastaa opettajien ensisijaista tehtävää romanilasten kasvatuksessa: Valaa heihin uskoa itseensä ja tehdä heistä aktiivisia yhteiskunnan jäseniä, jotka ovat tietoisia paitsi oikeuksistaan, myös velvollisuuksistaan.