Mainos

Koululaisten ravinnonsaannissa selkeitä puutteita

Helsinkiläiset koululaiset saavat ravinnostaan liian vähän vitamiineja, rautaa ja ravintokuitua, selviää Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen juuri valmistuneesta tutkimuksesta. Myös energian saanti on suosituksia vähäisempää. Kouluruuasta saadaan vain 12 - 13 prosenttia päivän energiantarpeesta, kun siitä suosituksen mukaan tulisi saada kolmannes päivittäisestä kokonaisenergiasta.

Yhdentoista peruskoulun kolmasluokkalaisen ja kahdenkymmenen viidesluokkalaisen ruuankäyttöä ja ravinnon saantia seurattiin koulussa ja kotona kahden viikon ajan vuoden 1999 loppupuolella. Tutkimus toteutettiin Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen, sosiaaliviraston, terveysviraston ja opetusviraston sekä Helsinki Cateringin asiantuntijaryhmän yhteishankkeena.

Kouluruuan arvostus laskenut

Ympäristöterveyspäällikkö Antti Pönkä kertoo, että puutteet energian ja ravintoaineiden saannissa eivät heijastuneet tutkittujen koululaisten ravitsemustilaan, sillä heidän kasvukäyränsä, fyysinen kuntonsa ja veriarvonsa olivat normaalit. Pönkä arveleekin, että lapsille annetut energian saantisuositukset saattaavat olla liian korkeita. - Lapset eivät enää nykypäivänä liiku kuten ennen, ja tämä pitäisi huomioida myös suosituksissa, hän huomauttaa . Myös kouluruuan energiasuositus saattaa hänen mukaansa olla liian korkea.

Antti Pönkä pitää silti ilmeisenä, että monet koululaiset syövät kouluaterialla liian vähän. - Osasyynä tähän ovat kouluruokaan liittyvät ennakkoluulot ja kavereitten esimerkki, Pönkä arvelee. - Nykypäivän koululaisilla on usein myös yllättävän paljon rahaa käytettävissään. Välitunnilla käydään ostamassa hillomunkkeja, pitsaa ja hampurilaisia, ja kouluruoka jätetään syömättä. Myös ruokakulttuurin muutokset ja elintason nousu näkyvät lasten arvostuksissa. Lapset ovat tottuneet syömään ravintoloissa, ja hampurilaisravintoloiden ruokaa tunnutaan arvostavan kouluruokaa enemmän, aprikoi Pönkä. - Helsingin kaupungilla on parhaillaan käynnissä laajempi tutkimushanke, jossa yritetään selvittää, miten lapset saataisiin syömään enemmän kouluruokaa. Tuloksia tästä on odotettavissa kesällä, Pönkä kertoo.

Lisää määrärahoja tarvitaan

Pönkä pitää huolestuttavana koululaisten puutteellista vitamiinien, raudan ja ravintokuidun saantia ja liiallista tyydyttyneitten rasvojen saantia. Tutkimuksen mukaan kriittisimmät vitamiinit koululaisten ruokavaliossa ovat A-, D- ja E-vitamiini. - Ruokavalion koostumus on mennyt selvästi huonompaan suuntaan. Viljatuotteita, kasviksia ja kalaa syödään liian vähän, Pönkä huomauttaa. - Kouluruoka on kuitenkin jo nyt ravitsemuksellisilta ominaisuuksiltaan erinomaista. Ruuan laatuun ja houkuttelevuuteen sen sijaan olisi satsattava enemmän, mutta siihen vaaditaan nykyistä enemmän rahaa. Tässä asiassa säästäminen ei ole yhteiskunnan talouden kannalta tarkoituksenmukaista, sillä liialliset säästöt voivat myöhemmin johtaa tervydenhoitokulujen kasvuun, huomauttaa Pönkä.

Pönkä kertoo, että nyt valmistuneen tutkimuksen tulokset ovat varsin samansuuntaiset kuin aiemmin helsinkiläisten päiväkotilasten ravitsemusta koskeneen tutkimuksen tulokset. Hänen mukaansa olisikin aiheellista, että myös muualla Suomessa käynnistettäisiin laajempia selvityksiä koululaisten ravinnosta. - Näin saataisiin enemmän tietoa siitä, kuinka merkittävä ongelma vähäinen D-vitamiinin, raudan ja kuidun saanti ja runsas tyydyttyneen rasvan saanti on suomalaisilla koululaisilla, Pönkä toteaa. (Lähde: Finfood)

Lisätietoja: Helsingin kaupungin ympäristökeskus, ympäristöterveyspäällikkö Antti Pönkä p. (09) 7312 2710

Mainos

Lisää aiheesta
    Mainos

    Suosituimmat videot

    Mainos

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos
    Mainos
     

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.